Moldovan sunnuntaiset parlamenttivaalit kiinnostivat paljon myös Suomessa ja Euroopassa.
Mutta miksi pienen 2,4 miljoonan asukkaan maan vaalitulos oli niin tärkeä?
Syy löytyy Moskovasta.
Moldova on poliittisesti jakautunut länsimielisiin ja Venäjä-mielisiin.
Valtaa pitää pääministeri Dorin Receanin Eurooppa-mielinen PAS-puolue.
Maan presidentti on niin ikään Eurooppa-mielinen Maia Sandu.
Mutta maan luiskahtaminen Venäjän vaikutusvallan alle on Euroopan köyhimmässä maassa jatkuva huolenaihe.
Sillä olisi merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia myös Euroopan kannalta, sillä Moldova sijaitsee Balkanilla Ukrainan ja Romanian välissä.
Venäjä-mieliset oppositiopuolueet haluaisivat puolestaan säilyttää neuvostoajalta peräisin olevat suhteet Venäjään.
Opposition johtohahmo on ex-presidentti Igor Dodon. Hän äänesti sunnuntaina vaimonsa kanssa maan pääkaupungissa Chisinaussa.
Maan pohjoisosassa sijaitseva Transnistria kuuluu virallisesti Moldovaan, mutta alue on julistautunut itsenäiseksi jo vuonna 1990. Transnistrialla on tiiviit yhteudet Moskovaan.
Venäjä kohdisti ennen vaaleja Moldovaan ennennäkemättömän voimakasta vaalivaikuttamista.
Moldova haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022, ja sille on myönnetty ehdokasmaan asema. Liittymisneuvottelut on aloitettu virallisesti kesäkuussa 2024.
Moldovassa pidettiin EU-kansanäänestys noin vuosi sitten. Jäsenyyden kannattajat voittivat erittäin niukasti.
Maia Sandu sanoi ennen vaaleja, että vaalit ratkaisevat, valitseeko Moldova vakaan demokratian vai vetääkö Venäjä maan pois Euroopasta.
Siksi vaalitulos oli Euroopalle helpotus.
Moldovan poliittisen asemoitumisen syvää ristiriitaa vaalitulos ei kuitenkaan ratkaise.
Igor Dodon ehätti jo kiistämään vaalituloksen ja Eurooppa-mielisten voiton.
Toteutus: Samuli Vänttilä Teksti: Samuli Vänttilä ja STT Kuvat: AFP Photo/Lehtikuva