Grönlantilaiset äänestivät tiistaina vaaleissa, joiden tuloksia odotettiin mielenkiinnolla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Vaalit voitti arvoliberaali Demokraatit-puolue saaden 29,9 prosenttia äänistä. Demokraatit kannattaa Grönlannin itsenäisyyttä Tanskasta maltillisella aikataululla.
Toiseksi tuli 24,5 prosentin ääniosuudella kansallismielinen Naleraq-puolue, joka kannattaa nopeaa itsenäistymistä ja pitää mahdollisena liitännäisvaltiosopimusta joko USA:n tai Tanskan kanssa.
Tiistain vaaleissa valittiin edustajat Grönlannin 31-paikkaiseen parlamenttiin Inatsisartutiin. Demokraattien johtaja Jens-Frederik Nielsen aloittaa neuvottelut muiden puolueiden kanssa hallituksen muodostamisesta.
Vaalit ovat herättäneet poikkeuksellista kansainvälistä kiinnostusta. Taustalla ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lausunnot, joiden vuoksi Grönlanti nousi tammikuussa hetkeksi maailmanpolitiikan keskiöön.
Trump on sanonut useaan otteeseen haluavansa Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja. Puhuessaan Yhdysvaltain kongressille maaliskuun alussa Trump totesi, että Yhdysvallat saa Grönlannin ”tavalla tai toisella”. Trumpin neuvonantajien mukaan hän on asiassa tosissaan.
Tammikuussa Trump sanoi, ettei hän sulje pois mahdollisuutta käyttää sotilastoimia saadakseen Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan. Grönlannin hallitus vastasi Trumpille toteamalla, että ”Grönlanti kuuluu Grönlannin kansalle ja sen tulevaisuudesta päättää vain sen kansa”.
Saman on todennut Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Tammikuussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö grönlantilaisista vastustaa Trumpin tarjousta liittää Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja. Kaikki Grönlannin poliittiset puolueet kannattavat kuitenkin itsenäistymistä Tanskasta.
Itsenäisyyden kannatus on vähäisempää, jos se tarkoittaisi tinkimistä nykyisestä elintasosta. Tanska tukee Grönlantia lähes miljardilla eurolla vuodessa.
Grönlannilla on laaja itsehallinto, mutta ulko- ja puolustuspolitiikka kuuluvat Tanskan keskushallinnolle. Grönlanti ei ole EU:n jäsen, sillä grönlantilaiset päättivät erota Euroopan yhteisöstä vuonna 1982. Ero astui voimaan vuonna 1985.
Grönlanti on maailman suurin saari. Sen 57 000 asukkaasta lähes 90 prosenttia kuuluu inuiittien alkuperäiskansaan. Maantieteellisesti Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan.
Viikingit asuttivat saaren noin vuoden 1000 tienoilla. Nykygrönlantilaisten inuiittien esi-isät saapuivat saarelle noin vuodesta 1200 alkaen. Skandinaaviasutus hävisi 1400-luvulla todennäköisesti ilmaston kylmenemisen vuoksi.
Vuodesta 1261 alkaen Grönlanti kuului Norjalle. Pääkaupunki Nuukin perusti norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede 1720-luvulla.
Grönlanti jäi Tanskalle, kun Norja erosi Tanskasta 1814. Kansainvälinen oikeus tunnusti vuonna 1933 Grönlannin osaksi Tanskaa.
Yhdysvallat miehitti Grönlannin vuonna 1940 sen jälkeen, kun Saksa oli miehittänyt Tanskan. Grönlanti oli Yhdysvaltain hallinnassa toisen maailmansodan loppuun, vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1951 Tanskan ja Yhdysvaltojen välille solmittiin puolustussopimus ja Thuleen perustettiin ensimmäinen amerikkalainen sotilastukikohta. Sillä on tärkeä rooli mannertenvälisten ohjusten torjuntaverkossa.
Grönlannin siirtomaa-asema kumottiin vuonna 1953. Siitä tuli Tanskan täysivaltainen maakunta, joka sai oikeuden lähettää kaksi edustajaa Tanskan valtiopäiville. Vuonna 1979 Grönlannista tuli autonominen alue.
Yhdysvallat on yrittänyt ostaa Grönlannin vuonna 1867 ja uudelleen vuonna 1946. Trump puhui Grönlannin ostamisesta myös ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
Grönlannin sijainti arktisella alueella on Yhdysvaltain näkökulmasta strateginen. Grönlannissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten harvinaisia maametalleja. Jäätiköiden sulamisen uskotaan helpottavan kaivostoimintaa alueella tulevaisuudessa.
Tiedossa ei ole, mitä Trump tekee Grönlannin suhteen seuraavaksi. Mutta grönlantilaisten kanta on selvä: tanskalaislehti Berlingsken ja grönlantilaislehti Sermitsiaqin julkaiseman kyselyn vastaajista 85 prosenttia sanoi, ettei halua Grönlannin kuuluvan Yhdysvaltoihin.
45 prosenttia kertoi pitävänsä Trumpin kiinnostusta Grönlantia kohtaan ”uhkana”, kun taas 43 prosenttia piti sitä ”mahdollisuutena”. Vain kuusi prosenttia oli Yhdysvaltoihin kuulumisen kannalla.
Tekstit: Katariina Lankinen, Pekka Pohjolainen, STT Kuvat: Lehtikuva / AFP