Itsenäisyyttä juhlittiin
Tunnelma oli järkyttynyt, jopa kaoottinen, itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.
Talvisota oli syttynyt vain viikkoa aiemmin. Kaupunkeja oli pommitettu ja Neuvostoliitto hyökkäsi laajalla rintamalla.
Rajaseudun asukkaat olivat paenneet kodeistaan. He etsiskelivät paikkaa muualta Suomesta.
Heikosti varustautunut Suomi koitti saada puolustusta toimimaan ylivoimaista vihollista vastaan.
Linnan juhlat ja muut juhlallisuudet peruttiin.
Presidentti Kyösti Kallio piti kuuluisan radiopuheensa hauraalla ja väsyneellä äänellä.
Kyösti Kallio radiopuheessaan 6.12.1939
Hallituksen edustajat pitivät kuitenkin hotelli Kämpissä vastaanoton ulkomaisille lehtimiehille ja diplomaateille.
Tilaisuudella haluttiin kumota Neuvostoliiton levittämiä huhuja, että Suomen hallitus olisi paennut maasta.
Tunnelma oli vakava myös välirauhan itsenäisyyspäivänä 1940.
Talvisota oli päättynyt, mutta kaikki tiesivät, että uuden sodan uhka leijui raskaana.
Marsalkka Mannerheim tarkasti paraatijoukot Suurtorilla eli nykyisellä Senaatintorilla 6.12.1940.
Seuraavana itsenäisyyspäivänä käytiin jo jatkosotaa.
Ruotsalaiset vapaaehtoiset seisoivat paraatissa lumisateessa Hankoniemessä 6.12.1941.
Eversti Mandelin tarkasti itsenäisyyspäivän viettoon valmistautuvat tykistön miehet Kannaksen rajalla Novajan kylässä.
Lottakanttiinissa juhlittiin jo vähän rennommin. Valkjärvi 6.12.1941.
Suomalaiset valtasivat Karhumäen itsenäisyyspäivän alla 1941. Kaduilla vielä taisteltiin.
Takaisin vallatussa Viipurissa laskettiin seppele sankaripatsaalle.
Vallatussa Itä-Karjalassa järjestettiin itsenäisyyspäiväjuhla koululla. Äänislinna 6.12.1941.
Paatenen kylässä juhliin kutsuttiin kyläläisetkin. Kuvatekstin mukaan tykit jyskäsivät vain 50 kilometrin päässä.
Suur-Suomi-aate oli jatkosodan alussa vielä voimissaan.
Sodan karu todellisuus oli läsnä myös vuoden 1942 itsenäisyyspäivänä. Käkisalmi.
Krivin lohkolla pidettiin etulinjan pataljoonalle itsenäisyysjuhlat. Aluksi laulettiin virsi.
Sitten lauloi kuoro.
Lopuksi nauratti, kun saatiin korviketta ja keksejä.
Vartiomies tähysti etumaastoon Ohtassa itsenäisyyspäivänä 1942.
Vuoden 1943 itsenäisyyspäivän virallisia juhlallisuuksia vietettiin Turussa. Niihin otti osaa myös junalla paikalle saapunut presidentti Risto Ryti.
Itsenäisyyttä juhlittiin myös Helsingin laivastoasemalla.
Sotilaspojilla oli vakavat ilmeet jumalanpalveluksessa.
Niin oli myös aikuisilla sotilailla Rukajärvellä.
Itsenäisyyspäivän viettoa Silantolan sotilaskodissa Lempaalassa 1943.
Joulukuussa 1944 koettiin vielä yksi sota-ajan itsenäisyyspäivä, kun Suomi kävi Lapin sotaa.
Huhtikuussa 1945 sota päättyi.
Toteutus: Samuli Vänttilä
Kuvat: SA-kuva, Suomenmaan arkisto