Heikko tsaari

Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto

Venäjän viimeinen keisari Nikolai II astui valtaan tasan 130 vuotta sitten 1. marraskuuta 1894. Venäjän viimeinen keisari Nikolai II astui valtaan tasan 130 vuotta sitten 1. marraskuuta 1894. Kuva: Museovirasto

”En ole ikinä halunnut tsaariksi,” Nikolain kerrotaan parahtaneen isänsä Aleksanteri III:n kuoltua. ”En ole ikinä halunnut tsaariksi,” Nikolain kerrotaan parahtaneen isänsä Aleksanteri III:n kuoltua. Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-67578bd1-3fad-483a-aa75-739c33aa8249","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-a6c45d40-062e-4cff-9e92-33c7e9482177","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, -306.49448%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Nikolai II:sta tuli myös Suomen hallitsija eli suuriruhtinas, sillä Suomi kuului tuolloin Venäjän keisarikuntaan. Nikolai II:sta tuli myös Suomen hallitsija eli suuriruhtinas, sillä Suomi kuului tuolloin Venäjän keisarikuntaan.

Kruunajaisia vietettiin vasta kaksi vuotta myöhemmin toukokuussa 1896. Keisarin edellä marssi Chevalier-kaartin luutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-37886079-39ca-4a5a-9762-7ecff5218528","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-eedf8067-a46f-48e8-8147-64bc961b28ee","keyframes":{"transform":["translate3d(-182.00001%, 0px, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Kuvassa kruunajaisillallisten ruokalista. Kuvassa kruunajaisillallisten ruokalista. Kuva: Museovirasto

Nikolai II muistetaan heikkona johtajana. Nikolai II muistetaan heikkona johtajana. Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-06543db1-13ff-4578-8ae6-610451491e81","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-a58e7993-61c5-4e3c-a93d-b906a41d001e","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, -295.93112%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Venäjällä jylläsivät isot yhteiskunnalliset murrokset. Nikolai vastasi niihin uudistusten jarruttelulla. Hän piti tiukasti kiinni voimakkaan eriarvoisesta järjestelmästä. Venäjällä jylläsivät isot yhteiskunnalliset murrokset. Nikolai vastasi niihin uudistusten jarruttelulla. Hän piti tiukasti kiinni voimakkaan eriarvoisesta järjestelmästä. Kuva: Museovirasto Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-d8c1351b-67a9-492c-9f08-912b4d8dbdb4","keyframes":{"opacity":[1,1]},"delay":0,"duration":2000,"easing":"cubic-bezier(.3,0,.55,1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-a567db00-1c6f-4737-a72c-261ec90bd933","keyframes":{"transform":["scale(3)","scale(1)"]},"delay":0,"duration":2000,"easing":"cubic-bezier(.3,0,.55,1)","fill":"forwards"}] Nikolai II eli ylhäisessä kuplassa. Hänellä oli vain vähän kosketuspintaa tavallisten ihmisten huoliin ja yhä kiihtyviin työväestön vaatimuksiin. Kuva: Museovirasto

Nikolaita on usein luonnehdittu päättämättömäksi luonteeksi. Hänen kerrotaan olleen Aleksandra-vaimonsa ohjailtavissa. Kuvassa myös tsaariparin hemofiliaa sairastanut poika Aleksei. Kuva: Wikimedia Commons

[{"selector":"#anim-7f2c2411-92a9-4dfb-979e-71913ba67e5b","keyframes":[{"offset":0,"transform":"translate3d(0, -349.29298%, 0)","easing":"cubic-bezier(.5, 0, 1, 1)"},{"offset":0.29,"transform":"translate3d(0, 0%, 0)","easing":"cubic-bezier(0, 0, .5, 1)"},{"offset":0.45,"transform":"translate3d(0, -98.221185976%, 0)","easing":"cubic-bezier(.5, 0, 1, 1)"},{"offset":0.61,"transform":"translate3d(0, 0%, 0)","easing":"cubic-bezier(0, 0, .5, 1)"},{"offset":0.71,"transform":"translate3d(0, -33.392408888%, 0)","easing":"cubic-bezier(.5, 0, 1, 1)"},{"offset":0.8,"transform":"translate3d(0, 0%, 0)","easing":"cubic-bezier(0, 0, .5, 1)"},{"offset":0.85,"transform":"translate3d(0, -12.539617982000001%, 0)","easing":"cubic-bezier(.5, 0, 1, 1)"},{"offset":0.92,"transform":"translate3d(0, 0%, 0)","easing":"cubic-bezier(0, 0, .5, 1)"},{"offset":0.96,"transform":"translate3d(0, -5.448970488%, 0)","easing":"cubic-bezier(.5, 0, 1, 1)"},{"offset":1,"transform":"translate3d(0, 0%, 0)","easing":"cubic-bezier(0, 0, .5, 1)"}],"delay":0,"duration":600,"fill":"both"}] Suuri epäonnistuminen oli hävitty Venäjän–Japanin sota ja verisunnuntaiksi kutsuttu tapahtumasarja talvella 1905.

[{"selector":"#anim-fe290769-2727-4d2e-b249-afac878bc076 [data-leaf-element=\"true\"]","keyframes":{"transform":["translate3d(-61.08886736139435%, 0, 0)","translate3d(0%, 0, 0)"]},"delay":0,"duration":5000,"easing":"cubic-bezier(.3,0,.55,1)","fill":"both"}] Sen seurauksena Venäjälle perustettiin kansanedustuslaitos eli duuma. Nikolailla oli kuitenkin veto-oikeus sen päätöksiin. Sen seurauksena Venäjälle perustettiin kansanedustuslaitos eli duuma. Nikolailla oli kuitenkin veto-oikeus sen päätöksiin. Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-f3215e4c-e4ac-4bf7-91c7-3664c476b0b9","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-13d7b1b6-ffc2-4498-a885-4e973c96e870","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, -91.79409%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-55da7c22-045b-4c34-acfd-2bf405ccc288","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-dbe4129f-8775-4edb-8311-09a786cd942b","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, 356.57726%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Suomessa Nikolai II muistetaan venäläistämistoimenpiteistä. Hänen kaudelleen osuvat sekä ensimmäinen että toinen sortokausi. Kuva: Museovirasto

Suomessa Nikolain toimet herättivät laajaa vastustusta. Kansallistunne voimistui. Kuva: Museovirasto

[{"selector":"#anim-3d41cc99-1dd2-4af7-8d5a-bc12d7345e97","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-3f7a7888-434d-4eb3-b87d-cea54978a490","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, -467.31555%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Nikolai II kuitenkin lomaili usein Suomessa. Virolahden on sanottu olleen hänelle eräänlainen turvasatama. Green Sun Kuva: Wikimedia Commons

Helsingissä hän vieraili ainoan kerran vuonna 1915 Kuvassa hän on vierailulla sotasairaalana toimineessa Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Kuva: Museovirasto

Vuonna 1914 syttynyt ensimmäinen maailmansota oli Venäjälle katastrofi. Vuonna 1914 syttynyt ensimmäinen maailmansota oli Venäjälle katastrofi. KJouva: hn Warwick Brooke, PD-BritishGov, CC BY-SA 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) / Wikimedia Commons

[{"selector":"#anim-3975e311-fd45-4cdc-87c4-c42995a04112","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-5f211e2c-8f86-4268-98f7-96e420e4f903","keyframes":{"transform":["translate3d(181.99999%, 0px, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Sisäpoliittinen painekattila räjähti helmikuussa 1917 vallankumoukseen. Nikolai II syöstiin vallasta. Sisäpoliittinen painekattila räjähti helmikuussa 1917 vallankumoukseen. Nikolai II syöstiin vallasta. Kuva: Wikimedia Commons

[{"selector":"#anim-1533cdb8-7424-47f1-96f8-c5d726061dd2","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":3000,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-cc9a3712-853b-450c-83cc-9875015aa165","keyframes":{"transform":["translate3d(0px, -700.33188%, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":3000,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Siihen päättyi myös Romanovin suvun 304 vuotta pitkä valtakausi. Scribbled Underline

Kaoottisten tapahtumien seurauksena Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917.

[{"selector":"#anim-f2112511-d7eb-4dcf-a98a-9eb2249e6f46","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-56760503-1ff7-4e7c-a3df-625d30cd2ada","keyframes":{"transform":["translate3d(-233.92856%, 0px, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-fc0a7ed7-7c36-4f91-9e3e-23138c5a41ba","keyframes":{"opacity":[0,1]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] [{"selector":"#anim-25a94445-eff0-4047-8afe-cecd3400473f","keyframes":{"transform":["translate3d(253.46537%, 0px, 0)","translate3d(0px, 0px, 0)"]},"delay":0,"duration":600,"easing":"cubic-bezier(0.2, 0.6, 0.0, 1)","fill":"both"}] Nikolai II eli vankeudessa vielä reilun vuoden ajan. Kuva: Museovirasto

Nikolai II ammuttiin perheensä kanssa Ipatjevin talon kellarissa Jekaterinburgissa Uralilla 17. heinäkuuta 1918. Kuva: Museovirasto

Toteutus: Samuli Vänttilä Kuvat: Museoviraston kokoelmat Wikimedia Commons Suomenmaan arkisto Lehtikuva Toteutus: Samuli Vänttilä Kuvat: Museoviraston kokoelmat Wikimedia Commons Suomenmaan arkisto Lehtikuva Kuva: Museovirasto