[{"id":35,"date":"2023-01-17T09:56:06","date_gmt":"2023-01-17T07:56:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=35"},"modified":"2023-05-30T16:04:27","modified_gmt":"2023-05-30T13:04:27","slug":"helsingin-korjattava-heti-koulutuksen-tyorauhavaje-tyontekijavaje-ja-resurssivaje","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/helsingin-korjattava-heti-koulutuksen-tyorauhavaje-tyontekijavaje-ja-resurssivaje\/","title":{"rendered":"Helsingin korjattava heti koulutuksen ty\u00f6rauhavaje, ty\u00f6ntekij\u00e4vaje ja resurssivaje"},"content":{"rendered":"\n

Helsinkil\u00e4isiss\u00e4 kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa ovat kaikki ty\u00f6rauhan mittarit punaisella. Kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien h\u00e4lytyskellojen olisi pit\u00e4nyt soida jo aikaa sitten.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4t uupuvat, oppilaat jakautuvat kahteen leiriin oppimisessa ja ty\u00f6rauha on kadonnut jonnekin viime vuosituhannelle.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken p\u00e4\u00e4lle kaupunki ty\u00f6nantajana on ep\u00e4onnistunut liian pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neell\u00e4 palkkasekoiluillaan luomaan ep\u00e4luulon ilmapiirin ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Voidaanko ty\u00f6rauhaa palauttaa ilman paluuta tarkkailuluokkiin?<\/p>\n\n\n\n

Koulut takaisin perusteht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4reen.<\/strong>\u00a0Koulun ja opettajien t\u00e4rkein ja ainoa perusteht\u00e4v\u00e4 on opetus ja kasvatus. Kaikki muu on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, joka on tarvittaessa pystytt\u00e4v\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sivuun, jotta perusteht\u00e4v\u00e4 onnistuisi.<\/p>\n\n\n\n

On typeryytt\u00e4 esimerkiksi ajaa inkluusiota v\u00e4kisin kouluihin ja p\u00e4iv\u00e4koteihin ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 resurssia eli rahaa ja opettajia, koulunk\u00e4ynninohjaajia, lastenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita.<\/p>\n\n\n\n

Inkluusion taustalla on erinomainen tavoite, mutta on my\u00f6s oltava realisti, kuinka sit\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Pienryhmi\u00e4 on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja luokkakokoja on pienennett\u00e4v\u00e4.<\/strong>\u00a0Erilaiset oppijat on huomioitava. Oppilaat, jotka eiv\u00e4t pysty ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n isossa ryhm\u00e4ss\u00e4, olisi saatava pienemp\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kahdessa viikossa. T\u00e4m\u00e4 olisi oireilevan oppilaan, opettajan, opetusryhm\u00e4n sek\u00e4 usein my\u00f6s huoltajien etu. Nyt siirtoon saattaa kulua pahimmillaan yli vuosi, jolloin moni asia tulehtuu ja kriisiytyy.<\/p>\n\n\n\n

Miksi ollaan h\u00e4ivytetty opettajien asiantuntijuus, jolla on kuitenkin nostettu Suomi koulutuksen k\u00e4rkimaaksi? Nyt tuosta on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 rippeet. Liian usein pienemp\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n siirtymiseen vaaditaan monen tahon lausunto, vaikka kokenut opettaja tiet\u00e4\u00e4 ratkaisun jo valmiiksi.<\/p>\n\n\n\n

Harrastamisen Suomen malli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s Helsingiss\u00e4.<\/strong> Kouluille ja p\u00e4iv\u00e4kodeille halutaan yhteiskunnan toimesta sys\u00e4t\u00e4 kasvatuksellisia vastuita, kun jostakin huolestutaan. Olkoon se lasten ja nuorten huono fyysinen kunto, taloudellinen tiet\u00e4mys tai taidekasvatus. Vaikka ajatus on jalo, t\u00e4m\u00e4 kaikki lis\u00e4\u00e4 sit\u00e4 s\u00e4l\u00e4\u00e4, joka est\u00e4\u00e4 rauhallisen ja perusteellisen perusasioiden opettamisen.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rjist\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 jos et hallitse suomen kielen lukemista ja kirjoittamista tai kertolaskuja, on turha opettaa taidehistoriaa.<\/p>\n\n\n\n

Siksi harrastamisen Suomen malli, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollistetaan maksuton mieluisa harrastus koulup\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4, on otettava t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Helsingiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Tukitoimet kuntoon ja heti.<\/strong> Luokkamuotoinen opetus on ryhm\u00e4opetusta. Silloin yksil\u00f6n on joustettava omista tarpeistaan saadakseen opetusta. Ei voi olla niin, ett\u00e4 yksil\u00f6n tarpeet ja vaatimukset menev\u00e4t liian usein ryhm\u00e4n edun edelle. Koulu ei palvelulaitos, josta voidaan vaatia loputonta tukea ja ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koulu opettaa ja kasvattaa, ja on kotien tukena kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Vastuu lapsen kasvatuksesta on kuitenkin vanhemmilla, ja perheiden pit\u00e4\u00e4 tukea lasten koulun k\u00e4ynti\u00e4 ja oppimista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsinkil\u00e4isiss\u00e4 kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa ovat kaikki ty\u00f6rauhan mittarit punaisella. Kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien h\u00e4lytyskellojen olisi pit\u00e4nyt soida jo aikaa sitten. Ty\u00f6ntekij\u00e4t uupuvat, oppilaat jakautuvat kahteen leiriin oppimisessa ja ty\u00f6rauha on kadonnut jonnekin viime vuosituhannelle. Kaiken p\u00e4\u00e4lle kaupunki ty\u00f6nantajana on ep\u00e4onnistunut liian pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neell\u00e4 palkkasekoiluillaan luomaan ep\u00e4luulon ilmapiirin ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuuteen. Voidaanko ty\u00f6rauhaa palauttaa ilman paluuta tarkkailuluokkiin? Koulut takaisin […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-35","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.1.2023 9.56","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":32,"date":"2022-11-24T08:32:33","date_gmt":"2022-11-24T06:32:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=32"},"modified":"2022-11-24T08:32:34","modified_gmt":"2022-11-24T06:32:34","slug":"loytyisiko-kertaerasta-ratkaisu-tyomarkkinaneuvotteluihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/loytyisiko-kertaerasta-ratkaisu-tyomarkkinaneuvotteluihin\/","title":{"rendered":"L\u00f6ytyisik\u00f6 kertaer\u00e4st\u00e4 ratkaisu ty\u00f6markkinaneuvotteluihin?"},"content":{"rendered":"\n

Teknologiateollisuudessa neuvotellaan parhaillaan uusista ty\u00f6ehtosopimuksista. Lokakuussa ty\u00f6markkinaosapuolet tavoittelivat ratkaisua ns. optiovuodesta, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 sopimusta ei syntynyt. Syyn\u00e4 neuvottelujen kariutumiseen olivat osapuolten erilaiset n\u00e4kemykset palkankorotustasosta, jotka olivat kaukana toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 nyt marraskuussa neuvottelut jatkuvat normaaleina alakohtaisina ty\u00f6ehtospimusneuvotteluina. Normaali on ehk\u00e4 huono termi, sill\u00e4 vuosikausia teknologiateollisuuden ratkaisut ovat m\u00e4\u00e4ritelleet my\u00f6s muiden alojen neuvotteluratkaisujen kustannusvaikutukset.<\/p>\n\n\n\n

Ja t\u00e4st\u00e4 mallista aito liittokierros on kaukana.

Alkuper\u00e4inen idea alakohtaisista liittokierroksista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen peilata kunkin alan tilannetta vertaamatta sit\u00e4 muihin. Eli jokaisella toimialalla, esimerkiksi kemian, rahoitus- ja energia-aloilla k\u00e4yt\u00e4isiin neuvottelut jokaisen alan omista l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n\n\n\n

Palkankorotustaso voisi siis poiketa sen mukaan, mik\u00e4 alan yleistilanne on ja t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s ollut ty\u00f6nantajien tavoite. N\u00e4in kuitenkaan ei toimita, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tulosta tekev\u00e4t toimialat maksaisivat enemm\u00e4n kuin heikommassa taloustilanteessa olevat alat. Alkuper\u00e4inen liittokierrosmalli onkin ollut rikki jo pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Onkin mielenkiintoinen tilanne, ett\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten ja asiosidonnaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa saavien ostovoima nousee\u00a0t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eniten.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Loppuuko suomalaisilta rahat?
<\/strong>
Palkansaajien ostovoima on laskenut merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kuluvan vuoden aikana. T\u00e4h\u00e4n syyn\u00e4 on inflaatio, joka ei n\u00e4yt\u00e4 hiipumisen merkkej\u00e4. Ostovoiman lasku n\u00e4kyy jo nyt palkansaajien kukkarossa, puhumattakaan tulevasta talvesta. Ruuan ja energian hintataso on jopa kymmenkertainen vuoden takaiseen n\u00e4hden ja polttoaineenkin hinta on kohonnut kaksinkertaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna maksetut palkankorotukset olivat keskim\u00e4\u00e4rin kaksi prosenttia, mik\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa juuri lohduta. Kotitalouksilta voi siis oikeastikin loppua rahat.

Suurimmalla osalla ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 ainoa palkkaa nostava mekanismi on yleiskorotus eli juuri se ty\u00f6markkinaosapuolten neuvottelema, kaikille maksettava palkankorotus. T\u00e4m\u00e4 korotus ei perustu mihink\u00e4\u00e4n lakiin verrattuna esimerkiksi sosiaalietuuksien ja el\u00e4kkeiden inflaatiotarkistuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Onkin mielenkiintoinen tilanne, ett\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten ja asiosidonnaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa saavien ostovoima nousee\u00a0t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eniten. Toki n\u00e4m\u00e4 korotukset ovat perusteltuja, mutta jokainen voi pohtia, mit\u00e4 se pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tarkoittaa.
\u00a0
Mallia Saksasta?
<\/strong>
Saksassa syntyi taannoin palkkaratkaisu, jossa korotukset seuraavalle kahdelle vuodelle ovat 8,5 prosenttia ja 3000 euron veroton kertakorvaus. Maat eiv\u00e4t ole velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja onkin vaarallista vertailla palkankorotuksia sellaisenaan, mutta siit\u00e4 voi ottaa oppia.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4p\u00e4, jos voisimme maltillisten yleiskorotusten lis\u00e4ksi joulukuun palkanmaksun yhteydess\u00e4 maksaa palkansaajille verottomana 3000 euron kertaer\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Se toisi tarpeellista lis\u00e4rahaa kotitalouksille, jolla selvit\u00e4 elinkustannusten hinnannoususta ja joulun alla se varmasti toisi lis\u00e4buustia my\u00f6s suomalaiselle palvelusektorille.

Onko julkisen sektorin sopimus plussalla vai miinuksella?
<\/strong>
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehty julkisen sektorin sopimus sis\u00e4lsi historiallisen palkkaratkaisun, mik\u00e4 sai paljon kritiikki\u00e4 ty\u00f6markkinakeskustelussa. Ei niink\u00e4\u00e4n korotustason vuoksi, vaan sen heijastusvaikutuksesta tuleviin neuvotteluihin. Julkisen sektorin sopimus on sidottu yksityisen sektorin alojen (teknologiateollisuus ja AKT) ty\u00f6ehtosopimusten korotuksiin, mik\u00e4 on omiaan rasittamaan yksityisen sektorin neuvotteluja.

Hyv\u00e4\u00e4 sopimuksessa oli perhevapaiden palkallisuuden kirjaaminen nykylain mukaisesti, mit\u00e4 yksityisell\u00e4 sektorilla ei ole kovista yrityksist\u00e4 huolimatta saatu sovittua.<\/p>\n\n\n\n

Julkisella sektorilla synnytt\u00e4v\u00e4lle vanhemmalle eli \u00e4idille sovittiin 40+32 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (noin kolme kuukautta) ja ei synnytt\u00e4v\u00e4lle vanhemmalle 32 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Perhevapaakysymys nousi esille, kun 1.8.2022 otettiin uusi perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jossa vanhempainrahakausi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 molemmille vanhemmille jaettu tasan.<\/p>\n\n\n\n

Yksityisell\u00e4 sektorilla yleisin malli on \u00e4idille palkallista perhevapaajaksoa noin kolme kuukautta ja is\u00e4lle kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 siis testataan j\u00e4lleen kerran, toimiiko sopimusyhteiskuntamme vai ei.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n


Lakkojakin saatetaan n\u00e4hd\u00e4
<\/strong>
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkisella sektorilla lakkoiltiin neuvottelujen vauhdittamiseksi ja yksityisell\u00e4 sektorilla on lakonuhka varsin mahdollinen vuoden vaihteen tiet\u00e4mill\u00e4, mik\u00e4li siihen menness\u00e4 ratkaisuja ei ole l\u00f6ytynyt.<\/p>\n\n\n\n

Lakko on aina viimeinen keino, eik\u00e4 niit\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n kukaan j\u00e4rjest\u00e4, mutta jos neuvottelu- ja kompromissihalua ei neuvotteluteitse l\u00f6ydy, voi ty\u00f6taistelut olla edess\u00e4.

T\u00e4ss\u00e4 siis testataan j\u00e4lleen kerran, toimiiko sopimusyhteiskuntamme vai ei.<\/p>\n\n\n\n

Se toimii, jos ilman lakkoja saadaan ostovoimaa tukeva, mutta samalla Suomen kilpailukyvyn turvaava ratkaisu aikaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Se on kuitenkin varmaa, ettei hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 palkansaajilta saa, jos enn\u00e4tysvoittoja takovat yritykset eiv\u00e4t ole halukkaita maksamaan kelvollisia korotuksia tuloksentekij\u00f6ille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teknologiateollisuudessa neuvotellaan parhaillaan uusista ty\u00f6ehtosopimuksista. Lokakuussa ty\u00f6markkinaosapuolet tavoittelivat ratkaisua ns. optiovuodesta, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 sopimusta ei syntynyt. Syyn\u00e4 neuvottelujen kariutumiseen olivat osapuolten erilaiset n\u00e4kemykset palkankorotustasosta, jotka olivat kaukana toisistaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 nyt marraskuussa neuvottelut jatkuvat normaaleina alakohtaisina ty\u00f6ehtospimusneuvotteluina. Normaali on ehk\u00e4 huono termi, sill\u00e4 vuosikausia teknologiateollisuuden ratkaisut ovat m\u00e4\u00e4ritelleet my\u00f6s muiden alojen neuvotteluratkaisujen kustannusvaikutukset. Ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-32","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"24.11.2022 8.32","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":28,"date":"2022-08-08T15:44:41","date_gmt":"2022-08-08T12:44:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=28"},"modified":"2022-08-08T15:44:42","modified_gmt":"2022-08-08T12:44:42","slug":"energiansaastotalkoot-on-ovella-olemmeko-valmiita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/energiansaastotalkoot-on-ovella-olemmeko-valmiita\/","title":{"rendered":"Energians\u00e4\u00e4st\u00f6talkoot on ovella, olemmeko valmiita?"},"content":{"rendered":"\n

Saksasta soittaa yst\u00e4v\u00e4ni ja kertoo lomamatkan kuulumiset. Reissu kuulostaa aktiiviselta, paljon on kierretty paikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Kysyn kuitenkin, ett\u00e4 millaisen auton vuokrasitte ja kulkiko autobahn sujuvasti. Vastaus hiukan yll\u00e4tti. Matkalaiset olivat reissussa k\u00e4ytt\u00e4neet vain julkista liikennett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miksi, Saksahan on automaa. Ja viel\u00e4p\u00e4 kaksi aikuista kolmen lapsen kanssa reissussa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Energiatalkoissa<\/span> olennaista on se, ett\u00e4 ihminen on motivoinut vaihtamaan tottumuksiaan. Saksassa se on tehty niin, ett\u00e4 juna-\/bussilippu on maksanut 9 euroa kuukaudessa 1.6. l\u00e4htien. Tarjous on voimassa kolmen kuukauden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Voit siis kulkea Saksassa niin paljon kuin haluat kolmen kuukauden aikana hintaan 27 euroa raitiovaunulla, l\u00e4hijunilla, busseilla jne. Ainoastaan kaukojunat eiv\u00e4t kuulu tarjoukseen.<\/p>\n\n\n\n

Tuolla kolmen kuukauden maksulla saa Suomen ja Saksankin diesel-hinnalla reippaan 10 litraa menovett\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Jos joudutaan talvella sulkeman tehtaita energians\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteen\u00e4, niin maksaa sekin<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Vertailun<\/span> vuoksi blogia kirjoittaessa olen kotoani Helsingist\u00e4 noin 750 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

VR:n lippupalvelusta p\u00e4iv\u00e4lippu maksaa 59 euroa. Ei sek\u00e4\u00e4n kallis ole, koska normaalikulutuksella olevalla autolla 750 km matka maksaa polttoaineina noin 100 euroa. Mutta jos autossa matkustaa kaksi henkil\u00f6\u00e4, onkin jo auto parikymppi\u00e4 edullisempi. Puhumattakaan esim. kaksilapsisen perheen matkustamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Kukapa t\u00e4llaisen l\u00e4hes ilmaisen julkisen liikenteen lipun sitten maksaa? No voi kysy\u00e4 my\u00f6s sen, ett\u00e4 jos joudutaan talvella sulkeman tehtaita energians\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteen\u00e4, niin maksaa sekin.<\/p>\n\n\n\n

Olisiko<\/span> siis mahdollista, ett\u00e4 suomalaisille mahdollistettaisiin juna- ja bussiliput vuoden loppuun asti 9 euron hintaan kuukaudessa?<\/p>\n\n\n\n

Tai teht\u00e4isiin kokeiluna vaikkapa hyvien julkisten kulkuyhteyksien Uudellamaalla?<\/p>\n\n\n\n

Veikkaan, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 voisi olla erinomaisen hyv\u00e4t vaikutukset kotimaan matkailuun, ty\u00f6matkaliikenteeseen ja totuttujen liikkumistapojen muutokseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksasta soittaa yst\u00e4v\u00e4ni ja kertoo lomamatkan kuulumiset. Reissu kuulostaa aktiiviselta, paljon on kierretty paikkoja. Kysyn kuitenkin, ett\u00e4 millaisen auton vuokrasitte ja kulkiko autobahn sujuvasti. Vastaus hiukan yll\u00e4tti. Matkalaiset olivat reissussa k\u00e4ytt\u00e4neet vain julkista liikennett\u00e4. Mutta miksi, Saksahan on automaa. Ja viel\u00e4p\u00e4 kaksi aikuista kolmen lapsen kanssa reissussa.\u00a0 Energiatalkoissa olennaista on se, ett\u00e4 ihminen on motivoinut […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.8.2022 15.44","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":25,"date":"2022-04-19T13:47:28","date_gmt":"2022-04-19T10:47:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=25"},"modified":"2022-04-19T13:47:28","modified_gmt":"2022-04-19T10:47:28","slug":"onko-suomalainen-sosiaaliturvajarjestelma-liian-antelias","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/onko-suomalainen-sosiaaliturvajarjestelma-liian-antelias\/","title":{"rendered":"Onko suomalainen sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4 liian antelias?"},"content":{"rendered":"\n

Sota Ukrainassa vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti my\u00f6s Suomen talouteen.<\/p>\n\n\n\n

Miljoonat ihmiset pakenevat sotaa niin Ukrainassa kuin muuallakin maailmassa ja osa heist\u00e4 saapuu turvapaikkaa hakemaan meilt\u00e4 Suomesta.<\/p>\n\n\n\n

Pohdin jo lokakuun blogikirjoituksessani<\/a> varautumistamme suurien pakolaisvirtojen vastaanottamiseen. Nyt kysymys on muuttuneessa maailmantilanteessa j\u00e4lleen valitettavan ajankohtainen ja nyt t\u00e4m\u00e4 skenaario on todellinen.<\/p>\n\n\n\n

Keski\u00f6ss\u00e4 on sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4mme kest\u00e4vyys.

Asiasta<\/span> k\u00e4ytiin taannoin keskustelua, kun kokoomuksen Petteri Orpo<\/strong> esitti HS:n haastattelussa mm. verojen kevent\u00e4mist\u00e4 ja leikkauksia sosiaaliturvaan. N\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 \u00e4l\u00e4kk\u00e4 oli valmis ja ajoitus aavistuksen huono.<\/p>\n\n\n\n

Mutta jos totta puhutaan, niin nyt on se hetki, jolloin keskustelut on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset teht\u00e4v\u00e4. Ja kansalaisilla on oikeus tiet\u00e4\u00e4, miten eri puolueet ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ajattelevat sosiaaliturvan uudistamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliturvan kustannukset ovat karkaamassa k\u00e4sist\u00e4. Ja mik\u00e4 pahinta, siihen on syntynyt kannustinloukkuja, jotka est\u00e4v\u00e4t ty\u00f6n vastaanottamisen.<\/p>\n\n\n\n

Otetaanpa esimerkki kustannuksista. Ty\u00f6tt\u00f6myyskorvaus (ansio- ja perusosa) ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myysvakuutusmaksuina palkoista, ty\u00f6nantajalta ja ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 kustannetaan yleisesti verotuloista.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2019 ty\u00f6tt\u00f6myysturvan kustannukset olivat noin 3,6 miljardia euroa. Nykytilanteessa siis noin 2,5 miljoonaa ihmist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n osallistuvat ty\u00f6nantajiensa kanssa noin 35 prosentilla ty\u00f6tt\u00f6myysturvan kustannuksiin eli vastaavat noin 1,3 miljardista eurosta.<\/p>\n\n\n\n

Loput siit\u00e4 kattaa valtio ja kunnat 65 prosentilla eli noin 2,3 miljardilla eurolla.

Jos kaikki yksitt\u00e4isilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4 ker\u00e4tyt tuloverot ohjattaisiin kokonaan ty\u00f6tt\u00f6myysturvan kustannuksiin, tarvittaisiin yhteens\u00e4 noin 200 000 henkil\u00f6n verotulot kattamaan nykyisen valtion ja kuntien osuuden (2,3 mrd euroa).<\/p>\n\n\n\n

Tai jos vastaavasti koko 3,6 miljardin euron kustannus katettaisiin kokonaisuudessaan ilman julkisen sektorin osuutta, se vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 300 000 henkil\u00f6n verotulot suoraan ohjattuna ty\u00f6tt\u00f6myysturvan maksamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6myysturvan kehitt\u00e4misen onkin syyt\u00e4 kiinnostaa my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 olevia.<\/p>\n\n\n\n

Odotammeko sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun koko j\u00e4rjestelm\u00e4n annetaan hajota lopulta mahdottomuuteensa?<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

On<\/span> h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, miten sosiaaliturvan tai ty\u00f6tt\u00f6myysturvan kehitt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa eniten \u00e4l\u00e4ht\u00e4v\u00e4t ne ihmiset, jotka ovat mukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 usein hyv\u00e4ll\u00e4 ansiotasolla.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hiten kuuluu niiden \u00e4\u00e4ni, jotka itse ovat ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 ja sosiaaliturvan varassa. Moni heist\u00e4 haluaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kunhan ansiotaso on parempi kuin sosiaaliturvan taso ja ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyminen sosiaaliturvalta on mahdollisimman riskit\u00f6nt\u00e4, eik\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 pelkoa tukien menetyksest\u00e4 ole, jos t\u00f6ihin siirtyminen ei menek\u00e4\u00e4n suunnitellusti.<\/p>\n\n\n\n

Eli ty\u00f6nteon tulee siis olla kannattavaa. Mik\u00e4li t\u00f6it\u00e4 on tarjolla osa-aikaisesti pienill\u00e4 tuntim\u00e4\u00e4rill\u00e4, niill\u00e4 on negatiivinen vaikutus etuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ne joko heikkenev\u00e4t tukia tai niit\u00e4 ei saa en\u00e4\u00e4 ollenkaan, eik\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 saatava palkka riit\u00e4 kuitenkaan el\u00e4miseen.

My\u00f6s<\/span> kannustimia tarvitaan. Onko oikeudenmukaista, ett\u00e4 esimerkiksi 26 viikon ty\u00f6skentely mahdollistaa parhaimmillaan jopa 80 viikon ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan?<\/p>\n\n\n\n

Perus- ja ansio-osista koostuva sosiaaliturvamme on rakentunut vuosikymmenten mittaan ja pohjaa suoraan talouden nousuun.<\/p>\n\n\n\n

Helmikuun lopussa maassamme oli<\/a> kaikkiaan 560 000 ty\u00f6nhakijaa, joista ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ty\u00f6nhakijoita 265\u00a0600.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka ty\u00f6llisyyden kehitys on ollut my\u00f6nteist\u00e4, on talouskehityksen osalta paljon ep\u00e4varmuutta, yhten\u00e4 niist\u00e4 Ukrainan sodan talousvaikutukset.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s sosiaaliturvamme kest\u00e4vyys on tulevina vuosina koetuksella.

Yleisesti tunnustetaan tarve sosiaaliturvamme uudistamiselle, jota varten vuosien varrella on tuotettu hyllykaupalla tutkimuksia ja selvityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yrityksist\u00e4 huolimatta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 ei viel\u00e4 ole l\u00f6ytynyt.<\/p>\n\n\n\n

Kuka<\/span> lopulta t\u00e4m\u00e4n pakollisen muutoksen tekee ja milloin? Vai odotammeko sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun koko j\u00e4rjestelm\u00e4n annetaan hajota lopulta mahdottomuuteensa?<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen ei ole viisainta, koska ihan jokainen meist\u00e4 voi joutua sen varaan joskus.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 on edelleenkin parasta sosiaaliturvaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sota Ukrainassa vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti my\u00f6s Suomen talouteen. Miljoonat ihmiset pakenevat sotaa niin Ukrainassa kuin muuallakin maailmassa ja osa heist\u00e4 saapuu turvapaikkaa hakemaan meilt\u00e4 Suomesta. Pohdin jo lokakuun blogikirjoituksessani varautumistamme suurien pakolaisvirtojen vastaanottamiseen. Nyt kysymys on muuttuneessa maailmantilanteessa j\u00e4lleen valitettavan ajankohtainen ja nyt t\u00e4m\u00e4 skenaario on todellinen. Keski\u00f6ss\u00e4 on sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4mme kest\u00e4vyys. Asiasta k\u00e4ytiin taannoin keskustelua, […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-25","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.4.2022 13.47","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":21,"date":"2022-01-13T08:44:38","date_gmt":"2022-01-13T06:44:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=21"},"modified":"2022-01-13T08:45:23","modified_gmt":"2022-01-13T06:45:23","slug":"tyouupumus-on-tyoelaman-painajainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/tyouupumus-on-tyoelaman-painajainen\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6uupumus on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n painajainen"},"content":{"rendered":"\n

Joka valitettavasti laajasti on jo toteutunut. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paljon esill\u00e4 olleella terveydenhuoltoalalla, vaan l\u00e4pi koko suomalaisen ty\u00f6markkinan.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6uupumuksesta k\u00e4rsiv\u00e4t ne, jotka ty\u00f6paikkojen liian v\u00e4hien resurssien vuoksi ovat loppuun palamassa tai jo sairauslomalla.<\/p>\n\n\n\n

Samalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella on monia, joita ei syrj\u00e4ytymisen vuoksi saada ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 suurena huolenaiheena ovat nuoret.<\/p>\n\n\n\n

Ja<\/span> jo kahden vuoden ajan koronapandemia on nakertanut ty\u00f6hyvinvointia, jonka j\u00e4lkiseurausten laajuus selvi\u00e4\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 laajuudessaan vasta pandemian j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Kun maailma ja sen mukana Suomi taas avautuu, joudumme urakoida ty\u00f6uupumukseen ja syrj\u00e4ytymiseen kaatuneiden uhrien parissa todenteolla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 kertoo hyvinvointiin liittyen kustannusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitys. Menetetyn ty\u00f6panoksen kustannukset Suomessa on vuositasolla useita miljardeja euroja vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Kustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4t kustannukset. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 panostetaan liian v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6hyvinvointiin ja erityisesti henkiseen hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Kun aikoinaan hitsaajille n\u00e4k\u00f6vammojen ja muiden fyysisten ongelmien korjaamiseksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kyp\u00e4r\u00e4t ja suojavarusteet, on sama asia nyt teht\u00e4v\u00e4 henkisell\u00e4 puolella.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Summa<\/span> paisuu jatkossakin ellei asialle tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Otetaanpa esimerkiksi ty\u00f6turvallisuuslaki. Se on luotu aikakaudella, jolloin suuri osa suomalaisista ty\u00f6skenteli ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 tehdasymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Se n\u00e4kyy lain sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4, jossa ty\u00f6hyvinvointia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallisesti fyysisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Sittemmin asiantuntijaty\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s psyykkiset ja psykososiaaliset kysymykset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n\n\n\n

Siksi laki tulisikin laittaa pikimmiten remonttiin.

Ty\u00f6turvallisuuslaissa<\/span> on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemmin psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4, arvioinnista, mittaamisesta ja seurannasta sek\u00e4 ty\u00f6suojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 oikeuksista ja velvollisuuksista muuttuvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun aikoinaan hitsaajille n\u00e4k\u00f6vammojen ja muiden fyysisten ongelmien korjaamiseksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kyp\u00e4r\u00e4t ja suojavarusteet, on sama asia nyt teht\u00e4v\u00e4 henkisell\u00e4 puolella.

Paras keino t\u00e4ss\u00e4kin asiassa on ennaltaehk\u00e4isy ja siihen on ty\u00f6kaluja tarjolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joka valitettavasti laajasti on jo toteutunut. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paljon esill\u00e4 olleella terveydenhuoltoalalla, vaan l\u00e4pi koko suomalaisen ty\u00f6markkinan. Ty\u00f6uupumuksesta k\u00e4rsiv\u00e4t ne, jotka ty\u00f6paikkojen liian v\u00e4hien resurssien vuoksi ovat loppuun palamassa tai jo sairauslomalla. Samalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella on monia, joita ei syrj\u00e4ytymisen vuoksi saada ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 suurena huolenaiheena ovat nuoret. Ja jo kahden vuoden ajan […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.1.2022 8.44","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":15,"date":"2021-10-15T13:45:34","date_gmt":"2021-10-15T10:45:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=15"},"modified":"2021-10-15T14:30:36","modified_gmt":"2021-10-15T11:30:36","slug":"miten-tyoelama-suomessa-muuttuisi-jos-meille-saapuisi-yhtakkia-500-000-pakolaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/miten-tyoelama-suomessa-muuttuisi-jos-meille-saapuisi-yhtakkia-500-000-pakolaista\/","title":{"rendered":"Miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 Suomessa muuttuisi, jos meille saapuisi yht\u00e4kki\u00e4 500 000 pakolaista?"},"content":{"rendered":"\n

Afganistanin tilanne, ilmaston l\u00e4mpeneminen ja Suomen sijainti Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 muutamia tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat johtaa tulevaisuudessa nopeastikin tilanteeseen, jossa t\u00e4nne tulee hallitsemattomasti hurjia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 maahanmuuttajia.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4imme jo vuonna 2015, ett\u00e4 t\u00e4nne voi tulla yll\u00e4tt\u00e4en isojakin ihmismassoja. Tuolloin maahanmuuttopolitiikkaa kirist\u00e4neet naapurimaamme sy\u00f6ttiv\u00e4t Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n kautta turvapaikanhakijoita Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4<\/kbd> on pohdittu ty\u00f6llistymiskysymyksi\u00e4 esimerkiksi maahanmuuttajien, koulutettujen, kouluttamattomien sek\u00e4 osaty\u00f6kykyisten osalta.<\/p>\n\n\n\n

Julkisessa keskustelussa on ollut esill\u00e4 erilaiset avaukset muun muassa lupaprosessien nopeuttamisesta, palkka-aleista ja muista keinoista, joilla ty\u00f6llisyytt\u00e4 saataisiin parannettua.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinoiden osalta on kuitenkin pohdittava laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eli sit\u00e4, miten edell\u00e4 kuvattu tilanne voi haastaa koko hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4mme tulevaisuuden.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 on toistaiseksi keskusteltu kovin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4<\/span> tapahtuisi, jos Suomeen saapuisi yht\u00e4kki\u00e4 vaikkapa 200 000\u2013500 000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Koulutettujen maahanmuuttajien ty\u00f6llistymisen ainoa todellinen este on kielitaito, jota eri teht\u00e4viss\u00e4 toimivilta edellyt\u00e4mme. V\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen osalta ty\u00f6llistymist\u00e4 hankaloittaa ty\u00f6n hinta.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on jo nyt reilut 200 000 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 koituva kansantaloudellinen kustannus on arviolta 10 miljardia euroa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 noin puolet on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan ja ty\u00f6voimapalveluihin liittyvi\u00e4 kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n

Summa on valtava ja vastaa koko mets\u00e4teollisuuden viennin arvoa. Ja summa kasvaisi viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyist\u00e4 suuremmaksi, jos edell\u00e4 kuvattu skenaario toteutuisi.<\/p>\n\n\n\n

Toteutuesaan t\u00e4m\u00e4 skenaario romuttaisi ansiosidonnaisen sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4mme ja koko hyvinvointiyhteiskunnan luoman sosiaaliturvamallimme.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Jollemme<\/span> onnistu maahanmuutajien nopeassa ty\u00f6llist\u00e4misess\u00e4, se tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien maksurasituksen radikaalia nousua.<\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 puolestaan on vaikutusta kotitalouksien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin tuloihin, joka osaltaan saattaa lietsoa maahanmuuttovastaisuutta. Ja sit\u00e4 emme halua! <\/p>\n\n\n\n

Pahiten verojen ja veronluonteisten maksujen nousu kohdistuisi keskituloisiin perheisiin.<\/p>\n\n\n\n

Toteutuesaan t\u00e4m\u00e4 skenaario romuttaisi ansiosidonnaisen sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4mme ja koko hyvinvointiyhteiskunnan luoman sosiaaliturvamallimme.<\/p>\n\n\n\n

Harva pit\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisena sit\u00e4, ett\u00e4  yhdess\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4 potista iso osa kohdistetaan heille, jotka eiv\u00e4t siihen ole osallistuneet ja samalla maksurasitus muilla kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi samalla olemassa olevien etuuksien tasoon kohdistuu alati kovenevaa leikkauspainetta. T\u00e4m\u00e4 asetelma lis\u00e4isi jo ennest\u00e4\u00e4n kasvavaa ep\u00e4luottamusta j\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyyteen.<\/p>\n\n\n\n

Kysymys ei ole syrjinn\u00e4st\u00e4 tai ennakkoluuloista vaan yleisest\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuuden tunteen kasvamisesta. Kansankielisesti ilmaisten ihmiset tuntisivat itsens\u00e4 kusetetuiksi.<\/p>\n\n\n\n

Siksi<\/span> on nyt t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, miten t\u00e4llaiseen hyvinkin mahdolliseen skenaarioon on mahdollista varautua ennakolta.<\/p>\n\n\n\n

Oppia on saatu jo l\u00e4hivuosilta, joita on nyt hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 monimutkaisista ja vaikeistakin aiheista on teht\u00e4v\u00e4 jo ennen kuin tilanne on niin sanotusti syliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n vasta, kun tilanne siihen oikeasti pakottaa, ollaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4. Muistanette v\u00e4nrikki Koskelan<\/strong> arvion h\u00e4t\u00e4illen tekemisen tuloksista.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti<\/span> v\u00e4hemm\u00e4n koulutusta edellytt\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6n hinta saa korostuneen merkityksen ty\u00f6nantajan tehdess\u00e4 rekrytointip\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kielt\u00e4 taitamattomat ja vain lyhyen ajan maassa olleet maahantulijat ty\u00f6llistyv\u00e4t koulutustaustasta riippumatta useimmiten juuri t\u00e4llaisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n\n\n\n

Jotta saamme hy\u00f6dynnetty\u00e4 kaiken tarjolla olevan osaamisen, voisi sit\u00e4 edesauttaa my\u00f6s ty\u00f6ehtosopimustasolla.<\/p>\n\n\n\n

Yhten\u00e4 keinona tilap\u00e4inen jousto sopimusten v\u00e4himm\u00e4ispalkasta tai vaikkapa jopa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tasolla oma minimipalkkamalli maahanmuuttajille?<\/p>\n\n\n\n

”Tarttis tehd\u00e4 jotain”<\/span>, kuten muuan mies aikoinaan totesi.<\/p>\n\n\n\n

Keinot ja aihe eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutta onko meill\u00e4 varaa olla ottamatta niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u2013 tai hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 edes sen tarkemmin pohtimatta?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden ohella on luonnollisesti pohdittava edelleen muun muassa lupaprosessien helpottamista ja nopeampaa p\u00e4\u00e4sy\u00e4 suomen kielen opintojen pariin.<\/p>\n\n\n\n

Palkkausp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n on hankala ryhty\u00e4, jollei lupia saa, ja jollei yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

Suomesta<\/span> kannattaa tehd\u00e4 maahanmuuttaijlle joustava, ei holhoava ja tukien varassa toimiva ty\u00f6markkina.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 tavalla saavutetuista eduista ei ehk\u00e4 tarvitse tinki\u00e4 ja samalla varmistamme sen, ett\u00e4 saamme kaiken potentiaalin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jota maahamme tulijoilla on tarjota.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Afganistanin tilanne, ilmaston l\u00e4mpeneminen ja Suomen sijainti Euroopassa. Siin\u00e4 muutamia tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat johtaa tulevaisuudessa nopeastikin tilanteeseen, jossa t\u00e4nne tulee hallitsemattomasti hurjia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 maahanmuuttajia. N\u00e4imme jo vuonna 2015, ett\u00e4 t\u00e4nne voi tulla yll\u00e4tt\u00e4en isojakin ihmismassoja. Tuolloin maahanmuuttopolitiikkaa kirist\u00e4neet naapurimaamme sy\u00f6ttiv\u00e4t Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n kautta turvapaikanhakijoita Suomeen. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on pohdittu ty\u00f6llistymiskysymyksi\u00e4 esimerkiksi maahanmuuttajien, koulutettujen, kouluttamattomien […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":6,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"15.10.2021 13.45","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":8,"date":"2021-07-26T12:01:00","date_gmt":"2021-07-26T09:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/?p=8"},"modified":"2021-11-04T13:52:38","modified_gmt":"2021-11-04T11:52:38","slug":"koululaisten-vanhemmille-oikeus-12-viikon-lomaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/koululaisten-vanhemmille-oikeus-12-viikon-lomaan\/","title":{"rendered":"Koululaisten vanhemmille oikeus 12 viikon lomaan"},"content":{"rendered":"\n

Joka vuosi koulujen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 useissa perheiss\u00e4 kalentereita yhteensovitetaan kiivaasti.<\/p>\n\n\n\n

Harvalla aikuisella alkaa samaan aikaan loma ja monessa perheess\u00e4 kes\u00e4kuun alussa ainoat lomailijat ovat \u00a0 alaik\u00e4iset lapset.<\/p>\n\n\n\n

Lomakauden aikana pohditaan, onko aikuisilla mahdollisuutta pit\u00e4\u00e4 lomaa yht\u00e4 aikaa lasten kanssa, joutuvatko lapset viett\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 yksin, onko perheell\u00e4 mahdollisuutta tai varaa ilmoittaa lapset harrastusleireille, voivatko sukulaiset auttaa ja l\u00f6ytyyk\u00f6 perheelle ollenkaan yhteist\u00e4 loma-aikaa?<\/p>\n\n\n\n

Tasapainoilu on haastavaa, sill\u00e4 koululaisilla on lomaa keskim\u00e4\u00e4rin 12 viikkoa ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4ll\u00e4 aikuisella noin nelj\u00e4 viikkoa.<\/p>\n\n\n\n

Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 poikkeusaika rajoittaa jo toista vuotta kes\u00e4ajan harrastemahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Palautuminen<\/span> ja perheen yhteinen aika on olennainen osa hyvinvointia, mik\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4jaksamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Lomia ja niiden kertymist\u00e4 kannattaisi tarkastella yht\u00e4 ty\u00f6suhdetta laajempana kysymyksen\u00e4, jolla voitaisiin uudella tavalla vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n joustoihin.<\/p>\n\n\n\n

Voisiko my\u00f6s vanhemmalla olla oikeus yht\u00e4l\u00e4iseen lomaan kuin alakoululaisella? Miten se toimisi, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 olisi ja kuka sen rahoittaisi?<\/p>\n\n\n\n

Yksi mahdollisuus t\u00e4llaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n luomiseen voisi olla nykyinen ansiosidonnainen sosiaaliturvamallimme, johon liitett\u00e4isiin vakuutusperusteisuus.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n ainoa vaihtoehto on pit\u00e4\u00e4 palkatonta vapaata lomap\u00e4ivien lis\u00e4ksi, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes jokaisella ty\u00f6paikalla onnistu tai ole taloustilanteen takia mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Tutkitusti hyvinvoiva ty\u00f6ntekij\u00e4 on tuottava ty\u00f6ntekij\u00e4 \u2013 ja siksi my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 ideaa kannattaisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pohtia.\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4llaisen<\/span> mallin my\u00f6t\u00e4 jokaisen alakouluik\u00e4isen vanhemmalla olisi oikeus hakea lomatililt\u00e4 saman verran lomap\u00e4ivi\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 ty\u00f6suhteessa on ansaittu.<\/p>\n\n\n\n

Eli jos henkil\u00f6ll\u00e4 olisi nelj\u00e4n viikon kes\u00e4loma, h\u00e4n voisi pit\u00e4\u00e4 sen lis\u00e4ksi vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n lomap\u00e4iv\u00e4 (yhteens\u00e4 siis kahdeksan viikkoa) ja lis\u00e4p\u00e4ivien osalta taloudellinen toimeentulo hoituisi ”lomakassasta” ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kautta.<\/p>\n\n\n\n

Jos perheess\u00e4 olisi kaksi vanhempaa, molemmilla olisi yht\u00e4l\u00e4inen oikeus hakea t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4lomaa, kuitenkin maksimissaan alakoululaisen lapsen loman pituutta vastaavan ajan.<\/p>\n\n\n\n

Lomatiliin voisi my\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa kaikista ty\u00f6suhteista kertyneet lomat ja lomarahat.<\/p>\n\n\n\n

Se turvaisi paremmin esimerkiksi osa- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa ty\u00f6skentelevien tilannetta sek\u00e4 edist\u00e4isi my\u00f6s ty\u00f6voiman liikkuvuutta.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkaa vaihtaessa lomat ns. nollaantuvat ja uudessa lomien kerrytt\u00e4minen alkaa uudestaan riippumatta ty\u00f6historian pituudesta.<\/p>\n\n\n\n

Uudenlaisen<\/span> lomatilin kustannukset katettaisiin ty\u00f6tt\u00f6myysturvan tapaan palkansaajilta sek\u00e4 ty\u00f6nantajilta ker\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 maksuilla, lis\u00e4ksi rahoituksesta osa tulisi vakuutusluonteisena maksuna ja valtio voisi my\u00f6s osallistua kustannuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Luonnollisesti ilmaista t\u00e4llaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n luominen ei ole, mutta yht\u00e4lailla yhteiskunnalle kalliiksi k\u00e4yv\u00e4t ty\u00f6uupumus, lasten ja nuorten syrj\u00e4ytyminen sek\u00e4 avioerot \u2013 muutamia mainitakseni.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi ty\u00f6uupumuksen vuoksi kansantaloudellinen menetys on jopa 24 miljardia euroa vuosittain.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n<\/span> joustojen per\u00e4\u00e4n on huudettu joka puolelta jo vuosia, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6kset edelleen antavat odottaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Nopeita askelia on mahdollista ottaa, jos siihen oikeasti l\u00f6ytyy halua.<\/p>\n\n\n\n

Uusia avauksia tarvitaan ja t\u00e4ss\u00e4 keskusteltavaksi yksi sellainen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkitusti hyvinvoiva ty\u00f6ntekij\u00e4 on tuottava ty\u00f6ntekij\u00e4 \u2013 ja siksi my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 ideaa kannattaisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pohtia.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joka vuosi koulujen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 useissa perheiss\u00e4 kalentereita yhteensovitetaan kiivaasti. Harvalla aikuisella alkaa samaan aikaan loma ja monessa perheess\u00e4 kes\u00e4kuun alussa ainoat lomailijat ovat \u00a0 alaik\u00e4iset lapset. Lomakauden aikana pohditaan, onko aikuisilla mahdollisuutta pit\u00e4\u00e4 lomaa yht\u00e4 aikaa lasten kanssa, joutuvatko lapset viett\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 yksin, onko perheell\u00e4 mahdollisuutta tai varaa ilmoittaa lapset harrastusleireille, voivatko sukulaiset auttaa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":6,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.7.2021 12.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ville-veikko-rantamaula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]