Metsien merkitystä ei saa unohtaa
Purran-Orpon hallitusohjelman kirjaukset metsien osalta odottavat hallituksen tekoja. Tähän mennessä teot ovat olleet lähinnä metsätalouden toimintaedellytyksiä heikentäviä.
Metsäkatoasetuksen osalta odotetaan niin EU:n kuin kansallisia ohjeita, miten se vaikuttaa metsien käyttöön eri jäsenmaissa.
On absurdia, että ruuan tuottamisen takia ei puuta saisi kaataa, mutta kutakuinkin minkä tahansa muun syyn takia metsän hävittäminen olisi asetuksen mukaan sallittua.
Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoasetuksen piirissä on 17 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta eli noin 13 miljardia euroa. Asetus myös lisää tuontia, kun kotimaan tuotanto vähenee. Vaikutukset ovat merkittävät siten koko kansantaloudelle.
Ennallistamisasetus tuli hyväksytyksi ministerineuvoston kokouksessa, jossa Itävallan ympäristöministeri äänesti asetuksen puolesta, vastoin oman hallituksensa kantaa.
Seuraavaksi aloitetaan kansallisen suunnitelman laatiminen. Suomen hallituksella on edelleen mahdollisuus vaikuttaa EU komissioon, jotta asetuksen velvoitteet ottavat huomioon Suomen tarpeet.
Ennallistamisasetuksen osalta PTT:n ekonomisti Matti Valonen on arvioinut, että yksittäiselle metsänomistajalle ennallistamisen taloudellinen vaikutus voi olla suuri, jos ennallistaminen rajoittaa hänen metsiensä käyttöä.
Metsätalouden kansallisten toimien osalta hallitus on toteuttanut toistaiseksi lähinnä heikennyksiä.
Metsästä tuleva euro on erityisesti meillä hyvin usein se ensimmäinen euro, joka alkaa tuottaa lisäarvoa muualle yhteiskuntaan.
Uusien metsäteiden rakentamisen tuki on poistumassa ja pienpuun korjuun tuki alenee. Valmisteilla olevan hallituksen esityksen mukaan taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä toteutettavasta pienpuun keruusta maksettavaa lisää sekä yksityisteiden perusparannuksen tukitasoa alennettaisiin.
Metkan rahoitusta (tuki metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun) on leikattu merkittävästi ja hallitus leikkaa myös yksityisteiden avustuksista sekä metsäteiden kunnossapidon tuista.
Kaikki nämä hallituksen leikkaukset iskevät erityisesti itäiseen Suomeen, jossa metsätalouden merkitys on keskimääräistä merkittävästi suurempi.
Kyse ei ole vain metsänomistajien saamista tuloista, vaan kaikki se raha kiertää paikallis- ja aluetaloudessa sekä tuottaa verotuloja ja työllistää suuren joukon ihmisiä.
Metsästä tuleva euro on erityisesti meillä hyvin usein se ensimmäinen euro, joka alkaa tuottaa lisäarvoa muualle yhteiskuntaan.
Positiivista on, että hallitus on korottamassa metsävähennyksen tasoa 15 prosenttiyksikköä. Lainsäädäntösuunnitelman mukaan esitys korotuksesta tulisi eduskuntaan ensi syksynä ja voimaan 2025.
Toivotaan, että tämä aikataulu pitää eikä esitys joudu syksyllä valtionvarainministeriön sakseihin.