Keskusta kiinnostaa sotea enemmän
Eduskunta keskusteli tällä viikolla jälleen kerran sotesta suuressa salissa.
Keskustan välikysymyksen pääkysymys oli ja on eilisen keskustelun jälkeenkin se, millä tavoin hallitus aikoo varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa hallitus leikkaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta ja lisää merkittävästi yksityisten lääkärikäyntien KELA-korvauksia.
Hallituksen ajamasta pakottavasta lainsäädännöstä puhumattakaan. Lainsäädännöstä, jolla hyvinvointialueiden omaa päätöksentekoa ja kehittämismahdollisuuksia kavennetaan valtionvarainministeriön tiukassa ohjauksessa.
Keskustelu ajautui odotetusti usean edustajan osalta asian viereen – sotea enemmän monet varsinkin perussuomalaisten edustajista halusivat keskustella enemmän keskustasta kuin sotesta.
Tai no, keskustella ja keskustella, enempi luetella, mitä kaikkea meissä keskustalaisissa on vialla. Tilanne on siinä mielessä ironinen, että ilman keskustaa ei eduskunnassa olisi montaakaan perussuomalaista.
Monihan heistä kehuu olleensa aiemmin kepulainen, mikä ei sinänsä pidä paikkaansa. Jos he olisivat olleet aidosti keskustalaisia, he eivät olisi nyt perussuomalaisia. Tosin esimerkiksi Mikkelissä monesta perussuomalaisesta on tullut kokoomuslaisia. Eli ota tästä nyt sitten selvää.
Mutta takaisin soteen, ettei tämäkin mene kokonaan asian vierestä ajan tuhlaamiseksi.
Valtionvarainministeriön haltuun siirtyneet soten ohjausneuvottelut jatkavat hallituksen linjaa, jossa hyvinvointialueiden itsenäisyyttä ajetaan alas pakottavalla lainsäädännöllä ja rahoitusleikkauksilla.
Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan saama ”ohjaus” kertoo siitä, että hallitus ei halua antaa hyvinvointialueille aikaa odottaa edes hallituksen ajaman pakottavan lainsäädännön voimaantuloa sairaalaverkon osalta.
Lain käsittely on täällä eduskunnassa kesken, mutta päätökset pitäisi tehdä jo ennen kuin tiedetään, mitä tarkalleen ottaen lakiin tullaan kirjoittamaan. Eikä Eloisa edes kuulu valtionvarainministeriön tarkkailuluokalle häätämiin hyvinvointialueisiin.
Ministeriöiden (luetaan valtionvarainministeriön) ”suositus” on, että alueen on välittömästi sopeutettava erikoissairaanhoidon kustannuksia suhteessa palvelutarpeeseen ja uudistettava sairaalapalvelujen työnjakoa.
Näyttääkin päivä päivältä vahvemmin siltä, että hallitukselle ei ole väliä, millaista jälkeä sen sotepolitiikasta seuraa. Pääasia on, että saa olla eri mieltä edellisen hallituksen kanssa.
Ja huonoon tulokseen syyllisiä hallituksen mielestä ovat edellisen hallituksen lisäksi nykyiset hyvinvointialueiden päättäjät. Ja siinä menevät samassa sakissa muutkin kuin kepulaiset.
Kansalaisia tosin kaihileikkaukseen tai syöpähoitoon jonottaessa harvemmin kiinnostaa, mikä puolue on mihinkin syyllinen. Kansalaisia kiinnostaa, miten palvelu pelaa vai pelaako ollenkaan.
Siksi sotesta kannattaa puhua, myös jatkossa.