Yritysjohtajat: Alkoholihaittojen vähentäminen tärkeämpää kuin saatavuuden vapauttaminen
Suomalaisyritysten johtajat pitävät alkoholihaittojen vähentämistä huomattavasti tärkeämpänä alkoholipolitiikan tavoitteena kuin saatavuuden vapauttamista, selviää Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n tilaamasta kyselytutkimuksesta.
Peräti 85 prosenttia kyselyyn vastanneesta 300 yrityspäättäjästä katsoo myös, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn.
Alkoholi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla.
OECD:n arvion mukaan se aiheuttaa Suomessa vuosittain noin kahden miljardin euron tuotannon menetykset.
Tämä näkyy myös yritysjohtajien vastauksissa, joiden mukaan yli kolmasosalla työpaikoista on päihteidenkäyttöön liittyviä sairauspoissaoloja tai selkeitä päihdeongelmia. Päihteiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä on esiintynyt yli neljäsosassa vastaajien työpaikoista.
Alkoholipolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi yritysjohtajat nostavat alkoholihaittojen vähentämisen: 95 prosenttia vastaajista pitää sitä tärkeänä ja heistä 59 prosenttia erittäin tärkeänä.
Toinen selvästi tärkeä asia on varhainen ja tehokas puuttuminen työpaikkojen alkoholiongelmiin (94 prosenttia vastaajista). Alkoholin saatavuuden vapauttamista pitää tärkeänä hieman alle puolet (49 prosenttia) vastaajista.
Yritysjohtajilta kysyttiin näkemyksiä alkoholin saatavuuden vapauttamisen vaikutuksista Suomen kansantaloudelle.
Vastaajista 26 prosenttia katsoo, että vapauttamisesta koituisi kansantaloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmän hyötyä kuin haittaa vapauttamisesta uskoo koituvan 23 prosenttia vastaajista.
Vain neljä prosenttia vastaajista näkee, että saatavuuden vapauttamisesta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa oman yrityksen kannalta.
– Uuden alkoholilain ympärillä käydystä keskustelusta saa helposti sen kuvan, että siinä ovat vastakkain talouden ja kansanterveyden intressit, EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen toteaa.
– Tosiasiassa alkoholielinkeino on varsin pieni osa Suomen kansantaloutta ja alkoholin merkitys kansantaloudelle on paljon laajempi kysymys, kuten tämänkin kyselyn vastaukset kertovat, Mikkonen tulkitsee.
Alkoholipolitiikassa pitäisi yritysjohtajien mielestä kaiken kaikkiaan painottaa enemmän päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen ja niiden kustannusten ehkäisyä kuin alkoholiteollisuuden ja alkoholia myyvien yritysten toimintaedellytyksiä.
Alkoholihaittojen ehkäisyyn panostaminen voisi vastaajien mielestä olla hyvinkin kannattavaa, sillä seitsemän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yritysjohtajasta uskoo myös, että alkoholinkulutusta ja alkoholihaittoja vähentämällä voitaisiin pidentää merkittävästi suomalaisten työuria.
TNS Kantarin toteuttama kysely yrityspäättäjille toteutettiin lokakuun lopussa puhelinhaastatteluina. Yhteensä haastatteluja tehtiin 304. Kohderyhmän muodostivat yritysten johtoryhmien jäsenet, joista 199 vastannutta työskentelee toimitusjohtajana.