Ympäristöministeri Tiilikainen: Malmin lentokentälle rakentamisesta syntyisi suuri hiilijalanjälki – "kaavoitusratkaisuja olisi järkevää miettiä jopa uudelleen"
Helsinki on aikeissa lopettaa lentotoiminnan Malmin lentokentältä ja muuttaa sen jopa 25 000 ihmisen asuinalueeksi.
Malmin lentokentän ystävät ry yrittää parhaillaan saada aikeet kumottua suojelupäätöksellä, jota se hakee ympäristöministeriöstä.
Keskustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei voi ottaa kantaa ministeriössä olevaan suojeluhakemukseen, mutta hän haluaa tuoda ilmastonäkökulman Malmin lentokentälle rakentamisesta käytävään keskusteluun.
Tiilikainen toteaa Suomenmaalle, että ympäristöministeriössä on laskettu parin vuoden ajan rakentamisen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, ja ”sieltä on löytynyt mielenkiintoisia juttuja”.
Tiilikainen korostaa, että sillä, millaisille paikoille rakennetaan, on erittäin iso vaikutus koko rakennuksen hiilijalanjälkeen.
– Tästä ehkä surullisin esimerkki on Malmin kenttä, mihin kaavaillaan nyt mittavaa rakentamista.
Malmista ei ilmastoystävällistä kaupunginosaa synny.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Ympäristöministeri kertoo, että Malmin kenttä on aikoinaan perustettu suolle, ja sen maaperä on pehmeää liejusavea noin 10–15 metrin syvyydeltä.
– Se edellyttää valtavaa betonipaalutusta, betonistabilointia ja maan vaihtoja, ennen kuin asuinrakennuksia voitaisiin rakentaa.
– Kun Helsinki nyt tähyää hiilineutraaliuteen ja fossiilisesta energiantuotannosta ollaan luopumassa, niin kyllä myös kaavoitusratkaisuja olisi järkevää miettiä jopa uudelleen. Malmista ei ilmastoystävällistä kaupunginosaa synny.
Tiilikainen sanoo nähneensä laskelman, jonka mukaan pelkät Malmin kentän paalutukset ja stabiloinnit tuottavat 350 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa suunnilleen sadan tuhannen auton vuosipäästöjä.
Keskusta on ollut Malmin lentotoiminnan säilyttämisen puolella jo pitkään. Se oli yksi keskustan teemoista viime kuntavaaleissa.
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan jatkossa lainsäädännöllä.
– Hiilijalanjälki olisi säädösperuste suunnilleen vuonna 2025. Silloin ei enää erikseen olisi energiatehokkuusmääräyksiä ja vaikka mitä eri yksityiskohdille, vaan rakennuksen hiilijalanjälki olisi raja-arvo, jonka alle täytyy päästä. Se ohjaisi jatkossa rakentamista ilmastoystävälliseen suuntaan, Tiilikainen kertoo.