Ympäristöministeri Mikkonen: Valkoposkihanhen siirto riistalajiksi ei ratkaise ongelmaa, päätös ei ole kansallinen
Valkoposkihanhen ehdotettu riistalajiksi siirtäminen ei itsestään ratkaise ongelmaa, katsoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.)
Mikkonen kirjoittaa Facebookissa, että sama EU-direktiivi koskee riistalajejakin.
– Olen samaa mieltä siitä, että lajin tilanne on muuttunut ja kannan kasvun on ennakoitu vain kiihtyvän. Siten se varmasti voisi kestää metsästystäkin, mutta se päätös ei ole kansallinen, Mikkonen muistuttaa.
Mikkosen mukaan ongelman ratkaisemiseksi pohditaan ministeriössä paraikaa keinoja.
– Korvaukset on vain yksi osa, ne on luonnollisesti oltava kunnossa. Mutta jos ei ole mistä ostaa esimerkiksi luomurehua menetetyn sadon tilalle, niin rahakaan ei auta.
Mikkonen on menossa tiistaina maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa paikan päälle keskustelemaan viljelijöiden kanssa.
– Uskon, että heillä on ajatuksia ratkaisuista, paikoitellen ongelman kanssa on jouduttu elämään useita vuosia. Yhteistä vierailuaikaa Lepän kanssa on etsitty tammikuusta lähtien. Korona toi omat ongelmansa ajan löytymiseen, mutta nyt paikalle päästään.
Mikkonen myöntää, että valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot ovat puhuttaneet viime päivinä aivan aiheesta.
– Ne ovat paikoitellen todella mittavia. Esimerkiksi Keski-Karjalassa on monin paikoin syöty pellot täysin puhtaaksi ja viljelijät ovat pulassa. Kevään työ on tuhoutunut täysin.
Mikkosen mukaan sadattuhannet linnut lentävät joka tapauksessa jatkossakin alueiden läpi, jonne ne myös pysähtyvät viimeiselle tankkaukselle ennen tundraa tai ensimmäiselle sieltä palatessaan.
Ministerin mielestä nyt pitää löytää keinoja, kuinka muuttuneisiin olosuhteisiin voidaan sopeutua niin, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Lintupellot ovat hänen mukaansa varmasti yksi osa ratkaisua.
– Mutta miten varmistaa, että linnut menevät sinne syömään eikä toisille pelloille?
Ympäristöministerin mukaan vuosittaiset vaihtelut lisääntyvät, koska sään ääri-ilmiöiden myötä muutto-olosuhteet vaihtelevat.
– Miten varmistaa, että laajojen tuhojen vuonna esim rehua on tarvittaessa ostettavissa menetetyn tilalle? Pitäisikö olla varmuusvarastoviljelijöitä valtion tukemana? Onko jotain viljelylajeja, jotka kestävät tuhoja paremmin, voiko alueella suosia niitä?
Mikkosen mukaan ajatuksia otetaan mielellään vastaan.
– Toimenpiteitä tarvitaan niin akuuttiin tilanteeseen kuin kestävän ratkaisun löytämiseksi pidemmälle aikavälille, ministeri linjaa.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ei puolestaan lämpene hanhivahinkojen korvaamiselle.
– Valtion pohjattoman kassan avaaminen ja korvauksien maksaminen yhä useammille ei kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa, vaan voi pidemmällä aikavälillä jopa pahentaa sitä. Näin satovahingot vain jatkuvat, Sarvamaa katsoo kannanotossaan.
Sarvamaan mielestä suomalaiset viranomaiset eivät voi enää piiloutua EU:n selän taakse päätöksissään olla myöntämättä valkoposkihanhien pyydystämislupia.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa paikalliset viranomaiset myöntävät vuosittain merkittävän määrän pyydystämislupia. Kyse on ely-keskusten omasta harkinnasta, ja sen tulisi tässä tapauksessa joustaa naapurimaiden tapaan, Sarvamaa opastaa.
Sarvamaan mukaan EU:n lintudirektiivi ja Suomen luonnonsuojelulaki määrittävät valkoposkihanhen rauhoitetuksi lajiksi. Jäsenmaiden viranomaiset voivat kuitenkin myöntää lupia hanhien pyydystämiseen, mikäli ne aiheuttavat merkittävää haittaa.