Ympäristöjärjestöt ihmeissään: Kivihiilestä luopuminen tulee yhä shokkina energiateollisuudelle
Hallitukselta kaivataan juuri tällaisia avauksia, koska ne tulevat edelleen energiateollisuudelle shokkina, ympäristöjärjestö Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki kommentoi hallituksen suunnitelmaa kivihiilen kieltämisestä.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina , että hallitus suunnittelee kieltävänsä kivihiilen käytön energiantuotannossa vuoden 2030 jälkeen.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi pitävänsä suunnitelmaa käsittämättömänä . Hän uskoo sen vaarantavan koko teollisen investointiympäristön.
Harkki sen sijaan muistuttaa, ettei asiassa ole mitään yllättävää, sillä jo edellisen hallituksen tavoite oli lopettaa kivihiilen käyttö 2020-luvulla.
– Energiateollisuuden reaktio oli teatraalinen, Harkki naurahtaa.
Hän pitää johdonmukaisena askeleena kivihiilen käytön kieltämistä, jos sen käyttö ei muuten siihen mennessä lopu. Greenpeacessa hallituksen linjaus otettiinkin tyytyväisenä vastaan.
– Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista, ja kivihiilestä Suomen on helpoin luopua. On selvää, että se on ensimmäisenä jonossa.
Luonto-Liiton toiminnanjohtajan Leo Straniuksen mukaan energiateollisuudella voi olla kuvitelmia siitä, että markkinat hoitavat kivihiilestä luopumisen.
– Ilman muuta siihen tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä, Stranius korostaa.
Ilman muuta siihen tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä.
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius
Harkki pitää erityisen hyvänä hallituksen pitkän tähtäimen suunnitelmaa siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiantuotantoon.
Hän kuitenkin pohtii, suhtaudutaanko asiaan sen vaatimalla vakavuudella.
– Silloin puhutaan aivan erilaisesta energiajärjestelmästä kuin missä nyt ollaan. Keskustan akilleen kantapää on turve ja biomassa, Harkki sanoo.
Hänen mielestään hallitus laskee liikaa Suomen metsien käytön varaan.
– Kokonaisuus on epärealistinen. Alamme syödä omaa hiilinieluamme.
Harkin mukaan varsinainen haaste onkin se, miten kivihiili korvataan.
– Jos se korvataan turpeella tai holtittomalla puubiomassan käytöllä, niin tavoite ei mene eteenpäin.
Harkin mielestä hallituksen pitäisi tehdä nyt kipeitä päätöksiä silläkin uhalla, että muutoksen kärsijöiksi joutuisivat hiiltä ja öljyä käyttävät yritykset.
– Hallituksella on hyviä tavoitteita, mutta vanhanaikainen teollisuuspolitiikka ja liiallinen sitoutuminen biomassaan pitelevät jarruja energiantuotannon uudistamisessa, Harkki summaa.
Suomen Luonnonsuojeluliitossa niin ikään katsotaan, että hallitus on ottanut kivihiilen suhteen askeleen oikeaan suuntaan.
– Olisi hyvä, että samalla kiellettäisiin turpeen käyttö ja aikataulua nopeutettaisiin niin, että molempien käyttö kiellettäisiin vuoden 2025 jälkeen, suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.
– Ilmastotutkijoiden mukaan silloin pitäisi globaalisti luopua kivihiilen käytöstä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettaisiin.
Helsingin Energia (Helen) tuottaa nykyisin kivihiilellä noin kolmanneksen energiastaan.
Helenin ympäristöjohtaja Maiju Westergren kysyykin blogissaan , onko kivihiilen käytön kieltäminen perusteltua.
Hän sanoo pakon johtavan aina kalliisiin ratkaisuihin.
– Se edellyttää merkittäviä korvaavia investointeja erittäin nopealla aikataululla. Samaan aikaan kun puhutaan kivihiilen kieltämisestä, kannustetaan turpeen käyttämiseen.
Westergren muistuttaa, että turpeen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen.
– Ilmastopolitiikan kannalta toimenpiteet ovat ristiriitaisia. Vai ovatko syyt muut kuin ilmastopoliittiset, hän kirjoittaa.
Keskustanuorten puheenjohtajan Hilkka Kempin mukaan energiateollisuus ajaa hiilenharmaata Suomea suurteollisuuden edun nimissä.
– Toimitusjohtaja Leskelä syyttää kannanotossa hallitusta lyhytnäköisyydestä, mutta samalla hän kuvaa kivihiilen polttamisen lopettamista kapeasti ainoastaan nykyisen energiajärjestelmän näkökulmasta.
– Keskustanuoret ovat ajaneet hiilineutraalia Suomea 2030 jo useamman vuoden ajan, Kemppi muistuttaa.