Ylen MOT-ohjelma käsitteli hakkuita yksipuolisesti, keskustalaiset sanovat – "Ei voi olla niin, että maailman metsäisimmästä maasta tehdään valtion kanavalla syntipukki"
YLE:n maanantainen metsähakkuita ja ilmastonmuutosta käsitellyt MOT-ohjelma sai monen keskustalaisen tunteet kuumenemaan.
Kommentoijat pitivät ohjelmaa tarkoitushakuisena ja yksipuolisena.
Muun muassa europarlamentaarikko Elsi Katainen arvioi Suomenmaan mielipidesivulla ohjelman osoittaneen harvinaista kapea-alaisuutta syyllistämällä metsäteollisuutta, metsänomistajia ja hallituksen ilmastopolitiikkaa.
– Ei voi olla niin, että maailman ja Euroopan metsäisimmästä maasta tehdään niin sanotulla valtion kanavalla syntipukki, hän kirjoittaa.
Kataisen mukaan ohjelma sivuutti sen tosiasian, että Suomen metsien kasvu on viime vuosikymmeninä kaksinkertaistunut ja samalla myös niiden hiilensidontakyky on kaksinkertaistunut.
– Kasvava metsä on ainoa, joka sitoo hiiltä. Siihen suomalainen metsäklusteri on pystynyt, Katainen muistuttaa.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä suurin ongelma oli se, ettei ohjelmassa tehty eroa poliittisen ja biologisen hiilinielun välille. Tämä johtaa helposti väärinymmärrykseen.
– Ohjelmasta jäi sellainen käsitys, että metsien käyttö tuhoaa ilmaston. Tosiasiassa suomalainen metsäsektori on vuosikymmenten saatossa saanut aikaiseksi valtavan globaalin ilmastohyödyn. Tätä biologista puolta ohjelmassa ei käsitelty ollenkaan, Tiirola pahoittelee.
Biologinen hiilinielu kasvaa, kun metsä lisääntyy esimerkiksi istuttamisen ja hyvän metsänhoidon ansiosta. Hakkuut pienentävät hiilinielua lyhyellä aikavälillä.
– Mutta jos hakkuita lykätään, tulevaisuuden hiilinielut pienenevät, Tiirola toteaa.
Poliittisella hiilinielulla Tiirola viittaa Euroopan komission linjaukseen, jonka mukaan jäsenmaiden puunkäyttöä verrataan niiden vuosina toteutuneeseen 2005–2009 puunkäyttöön.
Juuri tuolloin suomalainen metsäteollisuus sukelsi lamaan ja puunkäyttö väheni. Monissa muissa Euroopan maissa hakkuut olivat suurempia, kuten esimerkiksi Ruotissa Gudrun-myrskyn takia.
– Poliittinen hiilinielulaskenta ei ota tätä huomioon, ja sen vuoksi Suomelle tulee laskennallista hiilinieluhäviötä, Tiirola kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa metsien käyttöaste oli niiden kasvusta 80 prosenttia, kun Suomessa se oli noin 60 prosenttia.
– Poliittisessa prosessissa asetettujen rajoitteiden vuoksi Suomea sakotettaisiin puun käytön lisäyksestä, vaikka metsämme olisivat edelleen muiden maiden metsiin verrattuna vahvempia hiilinieluja.
Eli jos joku maa on hakannut oikein paljon vertailujaksolla, se saa hakata edelleen samassa suhteessa, vaikka sillä olisi pienemmät metsähiilinielut kuin Suomella.
– EU:n hiililaskenta on erityisen poliittista. Se vertaa hakkumääriä historiaan, silloin biologinen hiilinielu voikin muuttua poliittisella laskennalla hiilen lähteeksi, Tiirola vääntää rautalangasta.
– Euroopan lukuisissa pieninieluisissa maissa metsät on hakattu – meillä metsävarat kasvavat ja nielu on suuri, Katainenkin toteaa.
Tiirola huomauttaa myös, että hiilinielut vaikuttavat globaalisti. Jos Euroopassa rajoitetaan kovasti puunkäyttöä, osa siitä siirtyy muualle.
– Venäjällä, Amerikoissa ja Aasiassa metsänkäyttö on huomattavasti vastuuttomampaa kuin meillä.
Samaa painottaa Katainen; Suomessa metsiä hoidetaan maailman kestävimmällä tavalla.
– Ohjelmassa jäi käsittelemättä miten sellua tai puutuotteita tuotetaan, jos tuotanto ajetaan meillä alas. Onko siirtymä kestävään päin, jos tuotanto siirtyy esimerkiksi Venäjälle?
Katainen kummastelee myös sitä, että ohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että muiden sektoreiden päsätöt pitäisi kompensodia jättämällä metsävaroja käyttämättä.
– Näin ei voi olla, vaan fossiilisille päästöille pitää laittaa stoppi. Päästövähennyksiä pitää tehdä kaikilla sektoreilla tasaisesti.
MOT:ssa maalattiin uhkakuvaa myös siitä, että Suomelle koituu laskennallisesti liian suurista hakkuista pahimmillaan miljardiluokan kompensaatiokustannuksia. Tiirolan mukaan tämäkin on koko kansatalouden näkökulmasta harhaanjohtava väite.
– Laskennallinen nyrkkisääntö on, että jos puunkäyttöä lisätään miljoona kuutiota, se tuo kansantalouteen 242 miljoonaa euroa arvonlisää. Tällä kaavalla Kemin tai Kuopion sellutehdashankkeet toisivat 1,5 miljardia euroa arvonlisää bruttokansatuotteeseen, Tiirola selostaa.
Samoin esimerkiksi 20 miljoonan euron panoksella lannoittamiseen voidaan saada miljoona kuutiometriä lisää puuta, jonka seurauksena taas hiilinielu kasvaa.
– Jos kaikki tämä otetaan huomioon niinkuin pitäisi, mahdolliset kompensaatiomaksut kyllä tulevat katetuiksi.
Tiirola korostaa vielä, että EU ei rajoita hakkuita jatkossakaan, ja ilmastoviisasti hiilinielua voidaan lisätä panostamalla hyvään, oikea-aikaiseen metsänhoitoon kuten viime vuosikymmenet on tehty.
– MOT antoi siis kapean kuvan kokonaisuudesta.