Yleisurheilijat saa SUL:ssa oman äänen – "Yhdessä eteenpäin"
Yhdistysten luvattu maa Suomi sai joulukuussa yhden lisää, kun suomalaiset yleisurheilijat perustivat etujaan ajamaan Yleisurheilijat ry:n. Yksilölajin urheilijoiden puolia pitävälle yhdistykselle oli tilausta.
Yhdistyksen siemenet kylvivät viime kesänä korkeushyppääjä Ella Junnila ja kolmiloikkaaja Topias Koukkula. Tokion olympiakisoista palannut Junnila ja Ruotsi-maaotteluun valmistautunut Koukkula istuivat alas ja miettivät, minkälainen yleisurheilijoiden oma yhdistys voisi olla.
Idea esiteltiin yleisurheilijoille juuri syyskuun alun Finnkampenissa.
– Vastaanotto urheilijoiden parissa oli positiivinen. Saimme perustajajäsenet kasaan nopeasti, Junnila kertoo.
Toisen polven arvokisayleisurheilija Junnila on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Koukkula varapuheenjohtaja.
– Topiaksesta on ollut paljon apua yhdistyksen perustamisvaiheessa datan käsittelyssä, Junnila naurahtaen kehuu Turun yliopistossa tilastotieteen gradutyötä valmistelevaa Koukkulaa.
Lisäksi hallituksessa on yhdeksän jäsentä, kaikki nimekkäitä yleisurheilijoita laajalta rintamalta.
Uuden yhdistyksen toiminta on räätälöity etupäässä yleisurheilijoille, jotka harjoittavat lajin suojissa ammattia tai ainakin tähtäävät ammattilaisuuteen.
Jäsenkriteerit eivät ole aivan kevyet, sillä jäsenyys edellyttää, että urheilija on osallistunut yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaotteluun aikavälillä 2017–21. Kävelijöillä ja ottelijoilla jäsenkriteeri on sijoittuminen samalla ajanjaksolla Kalevan kisoissa SM-mitaleille.
– Noin 270 yleisurheilijaa täyttää Suomessa nämä kriteerit. Tavoite on ensimmäisenä toimintavuonna kerätä 150 jäsentä, Koukkula sanoo.
Jalkapallolla ja jääkiekolla on Suomessa pelaajayhdistyksensä, yksilölajit tulevat vielä perästä.
– Vaikka yleisurheilulla on yksilölajina vähän eri luonne kuin joukkuelajeilla, jalkapallon ja jääkiekon pelaajayhdistyksiltä saatu sparrausapu on ollut antoisaa, Junnila kiittelee.
Urheilijoita sopimusasioissa avustava Yleisurheilijat haluaa näkyä ruohonjuuritasolla, yleisurheilijan arjessa. Yhdistys on urheilijalle kanava purkaa mieltään, jos hän on kokenut kiusaamista, häirinnästä puhumattakaan.
– Noudatamme turvallisen tilan periaatetta, että yhdistys olisi urheilijalle matalan kynnyksen kanava puhua, jos hän on havainnut epäkohtia.
Junnilan mukaan yhdistys keskustelee kotimaisten kisajärjestäjien kanssa, kuinka kisatapahtumasta tehdään parempi sekä urheilijoille että yleisölle.
– Voi olla, ettei kisoissa ole tarpeeksi sadesuojia. On urheilijalle loukkaantumisriski värjötellä pari tuntia sateessa. Seiväshyppääjälle se on suorastaan vaarallista, Junnila kuvailee.
Yleisurheilijat marssittaa urheilijoita Urheiluliiton (SUL) sisäiseen päätöksentekoon, ensin liiton valiokuntiin ja myöhemmin mahdollisesti hallitukseen. SUL suhtautuu yhdistykseen suopeasti.
– Yhdessä eteenpäin. Viisaus ei asu yksin urheilijoissa, mutta ei myöskään Urheiluliiton hallinnossa, Junnila hälventää vastakkainasettelua.