Yle: Perussuomalaiset ja kokoomus eivät lämpene alipalkkauksen kriminalisoinnille

Työehdot

Matalapalkkaisen ja ulkomailta saapuneen työvoiman oikeudet ovat nousseet viime aikoina tapetille.

Epäkohtia on löydetty esimerkiksi Meyerin telakalta Turusta, rakennustyömailta ja mansikkatiloilta.

Hallitus on perustanut alipalkkauksen kriminalisoimista varten työryhmä, mutta Ylen haastattelemat suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat eivät kannata ajatusta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan nykylainsäädännöllä pystytään ehkäisemään alipalkkausta jo hyvin pitkälle.

– Valvontaa pitää kuitenkin vahvistaa ja minimiehtojen polkemisesta pitää aina antaa vahvemmat sanktiot, hän toteaa.

Orpo näkee, että sopivia sanktioita voisi olla esimerkiksi liiketoimintakiellot järjestelmällisesti työntekijöidensä palkkoja polkeville yrityksille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää alipalkkauksen kriminalisointia ”signaalipolitiikkana”.

Hän ei näe, että kriminalisointi puuttuisi matalapalkka-alojen todellisiin ongelmiin tai ratkaisisi niitä.

– Todellinen ongelma on se, että Suomeen pääsee liian vähäisillä tuloilla töihin, Halla-aho kommentoi.

Hän haluaisi, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille pitäisi olla korkeampi tuloraja.

Ehdotusta valvonnan lisäämisestä Halla-aho ei pidä realistisena.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati tiistaina työehtojen puolustamiseen nykyistä järeämpiä keinoja.

– Alipalkkaus tulee kriminalisoida ja työehtojen valvontaan saada lisäresursseja, Arhinmäki painotti blogissaan.

Lisäksi hän arvioi Ylelle, ettei työnantajilla ole tarpeeksi suurta pelotetta maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

arhinmäki huomauttaa, että alipalkkaamisesta ei tällä hetkellä käytännöstä rankaista mitenkään.