Ylä-Lapissa norja on tärkeämpi kieli kuin ruotsi

Koska Norja on Ylä-Lapissa tärkein naapurimaa, norjan kielestä voi olla alueella asuville monenlaista hyötyä.

Suomalaisten rajakylien asiakaspalveluammateissa kielitaitoa edellytetään, koska asiakkaista jopa suurin osa tulee Norjasta.

Vastaavasti moni käy Suomesta töissä Norjassa.

Karasjoen Essolla työskentelevä utsjokelainen Marjo Paltto hallitsi vanhastaan ruotsin kielen hyvin, ja norjaa hän on oppinut työn ohessa.

Hänen puolisonsa, kokki Tero Paltto puolestaan puhuu karasjokelaisella työpaikallaan äidinkieltään, rajat ylittävää pohjoissaamea.

Karasjoki on identiteetiltään vahvasti saamelainen kunta, kuten Utsjokikin.

Osastonhoitaja Kati Kannisto pohjoisnorjalaisesta Tanan kunnasta sanoo, että uusia työntekijöitä rekrytoitaessa katsotaan, pystyvätkö he kommunikoimaan norjaksi tai ruotsiksi siten, että molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan.

Kielitaidon ei siis tarvitse olla täydellinen.

– Hyvällä kouluruotsilla pääsee alkuun, Kannisto sanoo. Ruotsinkieliset sanat alkavat kääntyä norjankielisiksi ajan myötä, ja työssä tarvittavan erikoissanaston oppii matkan varrella. Tanan kunta järjestää uusille työntekijöille kielikursseja.

Saamen kielen taito katsotaan Tanan terveyskeskuksessa erityisansioksi.