Onko 75-vuotias YK menettänyt täysin uskottavuutensa? – Kysyimme tutkijalta

Pandemia, ilmastonmuutos, pakolaisuus, terrorismi ja monet muut valtavat kysymykset haastavat rauhanjärjestöä.
YK 75 vuotta

YK:n perustamisesta tulee lokakuussa kuluneeksi 75 vuotta. Järjestöä on arvosteltu tehottomuudesta, hitaudesta ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten ylivallasta. Sivurooliin YK on jäänyt myös viime vuosien kansainvälisissä kriiseissä. Onko järjestöllä vielä uskottavuutta, johtava tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista? 

Uskottavuus perustuu toimijan luotettavuuteen ja asiantuntemukseen. YK:lla on edellytykset täyttää nämä kriteerit, sillä se on ollut mukana luomassa sääntöpohjaista järjestelmäämme normeineen ja instituutioineen.

Sen työ on kuitenkin kärsinyt kiristyvästä suurvaltakilpailusta, rahoitusvajeesta, järjestön omista väärinkäytöksistä ja byrokratiasta.  

YK:n uskottavuus vaihtelee riippuen siitä, mistä elimestä tai YK:n alaisesta järjestöstä puhumme. Harva meistä kyseenalaistaa UNICEF:in toiminnan, kun taas koemme, että turvallisuusneuvosto on pettänyt syyrialaiset. 

YK:lla on monia vaikeita asioita hoidettavanaan kuten konfliktit, pandemiat, ilmastonmuutos, pakolaisuus ja terrorismi. Globaaliongelmat nivoutuvat monesti yhteen, eikä yksittäisiä asiakysymyksiä voida helposti ratkaista tai hallita.

Näkyvien tulosten saavuttaminen vie aikaa. Päämäärät voidaan asettaa myös niin pitkällä aikavälillä, kuten kestävän kehityksen tavoitteissa, että on vaikeata tai ennenaikaista arvioida niiden saavuttamista – ja samalla YK:n uskottavuutta. 

Mielestäni YK on edelleenkin uskottava, mutta maailmanjärjestyksellinen murros, jossa elämme, voi hyvinkin nopeasti muuttaa tilanteen.

Jotta YK säilyttää uskottavuutensa, sen tulee pystyä toimimaan ilmastonmuutoksen, konfliktien, ja terveysuhkien suhteen. Ainakin jos järjestö ottaa tavoitteekseen juhlavuoden kunniaksi teetetyn globaalin kyselyn alustavat tulokset.”

Yhdistyneet kansakunnat

maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö

193 jäsenvaltiota

pääsihteeri António Guterras

päämaja New Yorkissa

perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 24.10.1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi

Suomi hyväksyttiin jäseneksi vuonna 1955

tavoitteena edistää kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia

pääelimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö

lisäksi ohjelmia, rahastoja, erillisiä järjestöjä ja erityisjärjestöjä