Viljat eivät kestä, jos ei ole lunta ja tulee kovat pakkaset
Lämmin, liki lumeton ja märkä talvi Etelä- ja Keski-Suomessa on tuhoisaa viljelykasveille. Talvi on vaikea syysviljoille, osalle öljykasveista sekä viljellyille marjoille kuten mansikalle.
– Lämmin talvi voi aiheuttaa sinänsä hankaluuksia, mutta vieläkin hankalampi tilanne voisi olla, jos nyt tulisivat kovat pakkaset, arvioi Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Ari Rajala.
Kasvit eivät kestäisi, jos ei olisi lunta ja pakkasta olisi 20 astetta. Toinen vaara on, että roudattoman maan päälle tulisi runsaasti lunta.
– Jos maa ei roudaannu lumen alla, se toisi talvituhosieniä, Rajala sanoo.
Jos vesi makaa pitkään pellolla, sillä on vakavia kielteisiä vaikutuksia.
– Kyllä tällaiset säät aiheuttavat riskejä, mutta missä laajuudessa ja kuinka paljon, on vaikea sanoa, Rajala pohtii.
– Nyt en vielä näkisi, että tullut ihan mahdottomia vaurioita, jos ei ole sellainen pelto, missä vesi makaa.
Paikoilla, missä vesi on pellolla järvenä, sato voi olla menetetty. Tällaisia paikkoja ei ole paljon. Laajoilla alueilla peli ei ole vielä ohi.
Syysvilja-ala on karkeasti kymmenen prosenttia kaikesta viljelyalasta. Kevätviljojen osuus on 90 prosenttia. Syysviljoja ovat ruis ja syysvehnä. Kevätviljoja ovat kaura, ohra ja kevätvehnä.
Syysviljoissa on Rajalan mukaan se etu, että jos syksyllä kylvää ja talvi sen vie, pelto voidaan vielä keväällä muokata ja kylvää siihen kevätviljoja.
– Pelto saadaan tuottamaan, mutta toki siinä on kaksinkertaiset kustannukset, jos sen joutuu kahteen kertaan muokkaamaan ja kylvämään, Rajala muistuttaa.
Marjat voivat virittäytyä kevääseen, jos tulee pitkä lämmin jakso, kertoo toiminnanjohtaja Leena Koponen Suonenjoen seudun marjanviljelijöiden yhdistyksestä Pohjois-Savosta.
Jos nuori silmu on lähtenyt kasvuun ja tulee kovat pakkaset ja maa on lumeton, kasvi on alttiimpi pakkasvaurioille kuin lepotilassa oleva.
– Jos on vetinen keli ja maassa ei ole routaa, juuristotuhoja voi tulla. Ne ovat hapettomassa tilassa. Ne vähän niin kuin hukkuvat, Koponen kuvaa.
Hänen mukaansa maanesteiden mukana leviävä punamätä vaurioittaa mansikoiden juuristoa. Tällaisena talvena säät ovat oikein otollisia levittämään sitä laajemmalle alueelle ja tartuttamaan viereisiä taimia.
Ensi kesän mansikkasatoa ei kuitenkaan vielä voi ennustaa.
Leutouteen mansikat eivät varsinaisesti kuole. Asia riippuu muun muassa siitä, saadaanko lunta ennen pakkasia. Kevät näyttää, miten isoja aloja on tuhoutunut, Koponen arvioi
– Ei tämmöinen talvi hyvää tee joka tapauksessa, hän sanoo.
Myös suonenjokelaisen Nenosen mansikkatilan isäntä Juha Nenonen sanoo, että ei ole hyvä asia, jos maa täyttyy vedestä kovilla sateilla eikä kasvi saa happea.
– Kun välillä sataa vettä ja välillä jäätyy tulee jääpoltetta, Nenonen kertoo.
Nenosen mukaan olosuhteet ovat haastavat. Jos tulee kovat pakkaset eikä maassa ole lunta, riippuu maalajista, mitä tapahtuu.
Joistakin maalajeista vesi menee paremmin läpi. Eri maalajit käsittelevät kasvia eri tavalla. Vaikeista olosuhteista huolimatta ensi kesän mansikkasadosta ei vielä voi sanoa mitään.
– Sitä ei voi ennustaa kuin ensi kesänä. Se on ihan arvailua. Siitä ei voi sanoa tässä vaiheessa yhtään mitään.