Vesipula vaivaa, sähköt katkeilevat, lapset eivät pääse kouluun – "Kun sota on voitettu, Irakia pitää auttaa voittamaan rauha"
Arabialaisin kirjoituksin koristellusta karkkipaperista paljastuu möykky halvaa ja siemeniä.
Maku tuo mieleen Lähi-idän, mutta ulkoministeriön ikkunan takana välkehtivä meri palauttaa ajatukset takaisin Katajanokalle.
Tarjoiluastiassa kovettunut makeinen tekee vastarintaa purukalustolle.
– Toin karkit jo ennen kesän alkua, Suomen Irak-suurlähettiläs Päivi Laine varoittaa.
Laineen kahdella työpisteellä on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Helsingissä luotiliivit eivät paina hartioita ja kokouksiin voi polkea huoletta virka-Jopolla.
– Turva-auton ikkunasta näkynyt sotilaiden ja sotakaluston määrä kaduilla oli hämmästyttävä, Laine kertoo ensimmäisestä työmatkastaan Irakiin.
Luotiliiveistä pääsee eroon vasta Bagdadin keskustaan rajatulla kansainvälisellä alueella, Green Zonella.
Pommit jysähtelevät turvavyöhykkeen toisella puolella edelleen päivittäin, mutta kansainvälinen uutiskynnys ylittyy enää vain suurimmista iskuista.
Diplomaatin työmatkoilla varmistetaan aina turvallisuus ensimmäiseksi.
Joka aamu Laine tutkii turvafirman edustajien kanssa päivän ohjelmaa ja kulkureittejä kartan kanssa, pahimman varalta.
– Länsimaalaisiin kohdistuu aivan erilaisia uhkia kuin paikallisiin, esimerkiksi ulkomaalaisten diplomaattien sieppaukset ovat houkuttelevaa bisnestä rikollisille.
Näissä oloissa Laine nukkuu yönsä mielellään sotilasleirimäisessä parakissa, vaikka mukavuudet on karsittu minimiin.
– Suurlähettilään työ ei ole suinkaan samppanjan siemailua kattokruunujen loisteessa, Laine korostaa.
Suurlähettilään työ ei ole samppanjan siemailua kattokruunujen loisteessa.
Päivi Laine
Suomella ei ole ollut Bagdadissa edustustoa sitten Persianlahden sodan, vaikka maa on ollut vuosia kansainvälisen politiikan polttopisteessä.
Nyt turvapaikkahakemusten tulva ja Isisin vastainen kamppailu eivät jättäneet ulkoministeriölle paljoa valinnan varaa.
Pysyvää lähetystöä ei olla vieläkään avaamassa, mutta kiertävän lähettilään nimitys on osoitus halusta tiivistää välejä ulos konfliktien kierteestä pyristelevän Irakin kanssa.
Kehitysmäärärahojen supistamisesta huolimatta Suomella on saappaat vankasti Irakin maaperällä.
Vuoristoisessa Pohjois-Irakissa kurditaistelijat saavat oppia noin sadalta suomalaiselta kouluttajalta, ja miinanraivaukseen Suomi kantaa kortensa kekoon YK-lipun alla.
Laineen mukaan Suomen on lisäksi tärkeää lämmitellä vanhoja kauppasuhteita, joita Irakissa hoidetaan hyvin keskusjohtoisesti.
– Vuosikymmeniä kestäneiden konfliktien jälkeen Irakin tarpeet ovat valtavat esimerkiksi infrastruktuurin, koulutuksen ja tietojärjestelmien saralla.
Vielä 1970-luvulla Saddam Husseinia pidettiin lännessä äveriään arabimaan yksinvaltiaana, mutta ei vielä joukkomurhaajana.
Ennen Irakin ja Iranin välistä sotaa Saddam ohjasikin kitsastelematta öljyvaroja kehittyvän valtionsa rakentamiseen.
Osansa mustasta kullasta saivat suomalaiset rakennusalan yritykset, jotka kahmaisivat hoidettavakseen massiivisia urakoita hallintorakennuksista koulukampuksiin.
Irakin parlamentti kokoontuu vieläkin Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelemassa ja suomalaisten pystyttämässä konferenssipalatsissa.
– Heidän varaulkoministerinsä sanoi, ettei Irakissa ole 1980-luvun jälkeen rakennettu juuri mitään, Laine havainnollistaa jälleenrakentamisen tarvetta.
Potentiaalisia kriisejä lukuisista uskonnollisista ja etnisistä ryhmistä yhteen punotussa valtiossa riittää.
– Irakin rajat on piirretty aika keinotekoisesti. Siellä on shiiaenemmistö, sunneja, kurdeja, jesidejä ja jopa zarathustralaisia. Se on klaanien ja heimojen mosaiikki.
Suurlähettiläs näkee, että radikaalin islamismin kannatuksen syyt juontavat juurensa osittain vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan.
Yhdysvaltain johtama liittouma erotti taistelujen jälkimainingeissa koko presidentti Husseinille lojaalin virkamieskunnan.
– Lisäksi noin 250 000 sodan käynyttä nuorta miestä lähetettiin tiehensä aseet kainalossa. Näköalattomuudesta seurasi aivan uskomaton aikapommi.
Laine kokee, että väkivaltaisen jihadismin kannatus on irakilaisille arka puheenaihe.
Islamistit pystyivät terrorisoimaan jopa miljoonakaupunki Mosulia, vaikka sen sokkeloisiin kortteleihin pesiytyneitä Isis-taistelijoita oli vain kourallinen paikallisväestöön verrattuna.
– Isisin nousu ei olisi ollut mahdollinen, ellei se olisi nauttinut huomattavaa kannatusta. Se löysi kasvualustan nuorten miesten turhautuneisuudesta.
Isis löysi kasvualustan nuorten miesten turhautuneisuudesta.
Päivi Laine
Isis ei ole ainut vihollinen kolmekymmentä vuotta kestäneen väkivallan ja poikkeustilan jälkeen.
– Kun sota on voitettu, Irakia pitää auttaa voittamaan rauha, Laine tiivistää.
Raunioiden keskellä olot ovat tukalat, kun helleaallot vyöryttävät ihmisten riesaksi jopa viisikymmenasteista ilmaa.
Vesi on kortilla, eikä öljyvaltio pystyy toimittamaan kansalaisilleen sähköä kuin 8–14 tuntia vuorokaudessa. Varageneraattorien ympärillä kauppa käy kuumana.
Kahdellakymmenellä prosentilla lapsista ei ole pääsyä kouluun, ja nyt puhutaan kuitenkin verrattain teollistuneesta maasta.
Basra, Erbil, Sulaimaniyya, Laine pudottelee paikannimiä ja osoittelee erikokoisia pisteitä kartalla.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana suurlähettiläs kävi Irakissa kahdeksan kertaa luomassa verkostoja ja tutustumassa maan eri osiin.
Silmä tottui helteessä riippuviin teurastettuihin lampaan ruhoihin ja makuaisti pakolaisleireillä järjestettävien kokkauskurssien tuotoksiin.
Kun Unicef joutuu kampanjoimaan käsienpesun puolesta, katukeittiöstä styroksipakkauksessa kiikutettu lounas voi arveluttaa.
– Ei ruokaa voi jättää syömättä sen jälkeen, kun on yhdessä suunniteltu projekteja paikallisten kanssa, Laine kuitenkin vakuuttaa.
Kun päätös pakolaiseksi lähtemisestä on kerran tehty ja rahat salakuljettajalle saatu kokoon, ihminen menee eteenpäin kuin juna, Laine kuvailee.
Jälleenrakennus pitäisikin polkaista käyntiin ennen uuden konfliktin puhkeamista.
Sotakokemusten turruttamille ihmisille olisi saatava nopeasti merkityksellistä tekemistä, jotta maa ei hajoa käsiin.
– Kuten eräs kokenut YK-diplomaatti sanoi: yksi epäonnistunut valtio on parempi kuin kolme epäonnistunutta valtiota.
Irakin talous elpyy hiljalleen, kun öljyn hinta nousee ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n panostukset alkavat tepsiä.
– Nyt on herättävä huomaamaan, että sinne on syntymässä lupaavat markkinat esimerkiksi terveydenhuollossa ja infrastruktuurin uusimisessa.
Laine ei voi vielä kannustaa suomalaisyrityksiä painelemaan päätä pahkaa Irakiin kauppoja hieromaan kehnon turvallisuustilanteen vuoksi.
Hän kuitenkin iloitsee, että pari sataa suomalaista firmaa on jo rekisteröitynyt YK:n hankintakeskukseen, jossa ne kilpailevat tarjolla olevista projekteista.
Mallia Irak-kauppaan kannattaisi ottaa länsinaapurista Ruotsista.
Sikäläiset yritykset hyödyntävät irakilaisten maahanmuuttajien osaamista ja suhteita, kun ne tähyävät Lähi-idän markkinoille.
Paikallistuntemus onkin Irakissa tarpeen, sillä kansalaisjärjestö Transparency Internationalin vertailussa maa on yksi maailman korruptoituneimmista.
Laine pelkää, ettei taistelun tomu Irakissa laskeudu pian, sillä vaalivuodet ovat perinteisesti lietsoneet väkivaltaa.
Tilanne on tulenarka, vaikka maalla on vaaleilla valittu parlamentti ja valtionhallinnon rakenteet ovat sinänsä kunnossa.
– Irak on kuvaava esimerkki siitä, että diktatuurin korvaaminen uudella järjestelmällä ei ole kovin helppoa.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 1.9. Lehden voi tilata täältä .