”Veronkiristykset olisivat myrkkyä” – Ex-pääministeri Juha Sipilä vetoaa hallitukseen talousromahduksen keskellä

Kulut kuriin ja työllisyys ykköstavoitteeksi. Yrittäjäkentän pulssilla oleva keskustaedustaja Juha Sipilä perkaisi hallitusohjelman perusteellisesti.
Koronakriisi

Harmaa taustavaikuttaja. Takapenkin poika.

Näin vaatimattomasti ex-pääministeri, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) luonnehtii rooliaan päättäjänä koronamyrskyn silmässä.

Vaikka Sipilä on jättänyt estradin keskustan uusille ykkösnyrkeille, harvan takapenkkiläisen talousvinkkejä kuunnellaan yhtä tarkasti.

Voikin olla, että kempeleläisen opit ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, kun Suomi sukeltaa laman tummiin vesiin.

Sipilä pitää edelleen kiinni maaliskuun lopun ennustuksestaan, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna kaksinumeroisella luvulla.

– Tämä kriisi koskettaa paljon laajempaa osaa yrityksistä ja yhteisöistä kuin 1990-luvun alun lama tai finanssikriisi, hän perustelee.

Vielä viime kuussa Sipilän arvio kohahdutti talouspiirejä, sillä se oli tuolloin muita keskeisiä ennusteita karumpi.

Sittemmin esimerkiksi Suomen Pankki on korjannut laskelmiaan synkempään suuntaan.

Terveet yritykset on pidettävä pystyssä – oli mikä oli, Sipilä vaatii.

Hän puolustaa hallituksen päätöstä antaa suoraa rahoitusta yrityksille Business Finlandin ja ely-keskusten kautta.

”Koronatuista” nousi älämölö, kun sen saajien joukosta paljastui esimerkiksi konsultteja, blogisteja ja huutokauppaa pyörittävä tv-julkkis.

Sipilästä on silti luonnollista, että hallitus tukeutui akuutissa kriisissä valmiiseen lainsäädäntöön ja työkaluihin. Muuten rahaa ei ehkä olisi saatu ollenkaan liikkeelle.

– Päätöksen koko idea oli siinä, että koronan aiheuttama suvantovaihe käytettäisiin yritysten uusiutumiseen, jotta ne selviäisivät kriisistä vahvoina.

Kansanedustaja pitää hyvänä, että työ- ja elinkeinoministeriö tekee rahanjaosta sisäisen selvityksen.

Räikeimmät julkisuuteen nousseet tapaukset sapettavat Sipilääkin.

Hän peräänkuuluttaa rahaa hakevilta yrityksiltä korkeampaa moraalia.

– Tuki on tarkoitettu toimiville ja työllistäville yrityksille, joista ihmiset saavat leipänsä. Rahaa ei vain voi viedä niiltä yrittäjiltä, jotka olisivat avun tarpeessa.

Erityisen huolissaan Sipilä on esimerkiksi ravintola- ja matkailualan yrityksistä, joiden liiketoiminta loppui kuin seinään.

– Matalan katteen toimialojen yrityksille ei ole päässyt kertymään suuria puskureita. Kyllä nyt on sellainen rytinä päällä, että konkursseja tulee.

Sipilä kuitenkin muistuttaa, että hallitus myöntää yrityksille erityistukea.

Lisäksi hallituksen päätös alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamisesta yrityksille on saanut kiitosta.

Järjestelyn ehtona on, että rahat maksetaan takaisin valtiolle kahden vuoden aikana.

– Alv-palautuksista olen saanut paljon myönteistä palautetta. Sillä tuetaan ihan oikeita yrityksiä, eikä mitään pöytälaatikkofirmoja, tarkalla korvalla yrittäjien huolia kuunteleva Sipilä kertoo.

Suomella ei saa kestää kymmentä vuotta toipua koronakriisistä, kuten kävi finanssikriisin jälkeen, Sipilä painottaa.

– Virheistä pitää oppia. Vaalikaudella 2011–2015 kriisistä toipumista ja työllisyyden vahvistumista hidastettiin väärin ajoitetuilla veronkorotuksilla, Sipilä varoittaa.

– Tämä on vakava vetoomus hallitukselle. Työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä.

Yritin monta kertaa selittää, miksi maan talouden pitää olla nousukaudella hyvässä kunnossa.

Viime vaalikaudella Sipilän johdolla harjoitettu talouspolitiikka sai osakseen raivoisaa kritiikkiä.

Porvarihallituksen keskeisimmät tavoitteet liittyivät julkisen talouden tasapainottamiseen ja työllisyyden kasvattamiseen.

Onnistumisista ei juuri kehuja sadellut – tai sitten kiitokset peittyivät pitkälti muun huutelun alle.

– Yritin monta kertaa selittää, miksi maan talouden pitää olla nousukaudella hyvässä kunnossa. Syy on juuri siinä, että näin pärjäämme paremmin sellaisessa tilanteessa, jossa valtion velanotto on ainut keino vastata kriisiin.

Sipilä korostaa, ettei tulevien sukupolvien kannettavaksi pidä paisuttaa yhtään ylimääräistä velkaa.

– Saimme viime kaudella painettua velkasuhteen alle 60 prosenttiin. Kyllä siitä on nyt paljon apua, sillä pystymme ottamaan velkaa kohtuullisella hinnalla.

Hallitusohjelman talouspohja meni kertaheitolla uuteen asentoon, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus ryhtyi mittaviin rajoitustoimiin koronaviruksen tukahduttamiseksi.

Kun valtion piikki on auki, julkisen velan määrä nousee uusiin sfääreihin.

Koronaepidemian keskellä juuri kukaan ei ole murehtinut velan kasvua, mutta julkisen talouden remonttia ei voi lykätä loputtomiin.

Päättäväisiä toimia edellyttää myös maata riivaava kestävyysvaje, joka odottaa edelleen ratkaisuaan.

Mahdollisista veronkorotuksista päättäminen olisi uudelle punamullalle politiikan kovaa ydintä – se pakottaisi väistämättä ideologiset erot pintaan.

Nyt jos koskaan keskustan pitää pystyä toimimaan vastuullisesti.

Sipilän mukaan ainut keino tervehdyttää valtion talous on saavuttaa 75 prosentin työllisyys.

– Työllisyyden pitää olla ykköstavoite ja kulujen kanssa on oltava tarkkana.

Myös valtiovarainministeri, keskustajohtaja Katri Kulmuni on sanonut , että hallitusohjelman menolisäyksiä pitää pohtia erittäin tarkasti.

Sipilästä esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen olisi otettava erityisen tarkkaan ja kriittiseen syyniin.

– Hallituksen toimien kärjessä pitäisi olla rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät työllisyyden pysyvään nostamiseen. Pitäisi myös uskaltaa puhua työmarkkinauudistuksista. Vieläkin Suomessa sovitaan asioita paikallisesti aivan liian vähän.

Sipilä purkaisi esimerkiksi paikallisen sopimisen esteitä järjestäytymättömiltä työnantajilta.

Hän kannustaakin eri osapuolia – työmarkkinapolitiikan myrskyistä ja tyrskyistä huolimatta – tukemaan hallituksen työllisyystalkoita.

Nyt jos koskaan keskustan pitää pystyä toimimaan vastuullisesti ja vetää Suomi jaloilleen, Sipilä sanoo.

Sekä valtiovarain- että elinkeinoministerin salkut tarjoavat puolueelle avainroolin kriisin jälkihoidossa.

– Tämä on keskustalle suuri poliittinen mahdollisuus korostaa huoltovarmuutta, omaa elintarviketuotantoa ja koko maan asiaa, Sipilä uskoo.

Talousspesialisti haluaa herätellä suomalaisia pohtimaan koronataistelun jälkeistä aikaa.

– Paukkuja pitäisi riittää myös tulevaisuuden pohtimiseen. Tällaisen kriisin yhteydessä moni muutostrendi vahvistuu, Sipilä muistuttaa ja mainitsee esimerkiksi etätyön yleistymisen.

Lisäksi Sipilä uskoo, että tuotantoa aletaan siirtää suuressa mittakaavassa takaisin Eurooppaan.

Koronavirus osoittikin katastrofaalisella tavalla täkäläisten firmojen riippuvuuden Aasian maihin perustetuista alihankintaketjuista.

Siksi Sipilä kannustaa myös EU:ta investoimaan roimasti valmistusketjujen palauttamiseksi takaisin Eurooppaan.

Näin olisimme valmiimpia vastaamaan seuraavaan kriisin – joka väistämättä koittaa ennemmin tai myöhemmin.