Venäjän vuosia jatkunut tuki al-Assadille valui hukkaan – kyseessä on tutkijan mukaan merkittävä isku Kremlille
Bashar al-Assadin hallinnon luhistuminen Syyriassa on Venäjälle isku, mutta ei kriittinen tappio. Näin asian näkee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, joka on erikoistunut Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Syyria ei ole ollut Venäjälle pelkkä liittolainen, vaan tärkeä strateginen jalansija Lähi-idässä. Venäjällä on Syyrian rannikolla sekä laivastotukikohta että lentotukikohta, ja niiden kohtalo vallanvaihdon jälkeen on vielä avoinna.
Vallanvaihto Syyriassa vähentää väistämättä Venäjän vaikutusvaltaa Lähi-idässä lyhyellä aikavälillä. Lavikainen tosin huomauttaa, että kukaan ei tiedä, millaiseksi Syyrian tuleva hallinto lopulta muodostuu, ja millaiset suhteet siihen Venäjä solmii.
Joka tapauksessa al-Assadin hallinnon sortuminen on Venäjälle isku.
– Venäjä tuki al-Assadia melkein kymmenen vuotta, ja sinne on käytetty tähän mennessä merkittävästi resursseja. Nyt se sitten valui hukkaan, ja jää epäselväksi saatiinko lopulta mitään vastineeksi, Lavikainen sanoo STT:lle.
– Ei tätä muuksi voi selittää kuin tappioksi, mutta kansainvälisessä politiikassa kilpailu ei koskaan pääty.
Tartusin laivastotukikohta perustettiin jo Neuvostoliiton aikoina. Lentotukikohta Hmeimimissä Latakian lähellä perustettiin 2015, kun Venäjä tuli mukaan Syyrian sisällissotaan auttamaan al-Assadin hallintoa.
– Nykytilanteessa nämä tukikohdathan ovat tärkeitä, koska Venäjä on voinut käyttää niitä tukialueina ja osana logistiikkaketjua silloin kun se operoi Afrikassa ja myös Lähi-idän alueella. Ja laivasto on voinut käyttää sitä myös Välimeren alueella, Lavikainen sanoo.
Tukikohtien merkitystä ei kuitenkaan Lavikaisen mielestä pidä ylikorostaa. Tutkija muistuttaa, että Syyrian sisällissota alkoi 2011, ja Venäjä lähti pelastamaan al-Assadia vasta 2015.
– Jos tukikohta olisi kriittisen merkittävä Venäjälle, silloinhan Venäjä olisi varmasti lähtenyt sinne aikaisemmin, Lavikainen arvioi.
Toisaalta nykyisessä tilanteessa, jossa Venäjällä on globaaleja valtapyrkimyksiä, laajempi sotilaallinen läsnäolo Välimerellä on sille merkittävämpää kuin 20 vuotta sitten. Jos Venäjä menettää tukikohtansa Syyriassa, se kaventaa sen toimintamahdollisuuksia Lähi-idässä ja Afrikassa.
On edelleen mahdollista, että Venäjä saa tehtyä Syyrian uuden hallinnon ja Turkin kanssa jonkinlaisen sopimuksen, jolla se voi säilyttää tukikohtansa.
Parhaimmillaan Venäjällä oli Syyriassa kymmeniätuhansia sotilaita. Uutissivusto Meduzan mukaan venäläisjoukkoja oli Syyriassa tänä syksynä noin 7 500.
Venäjä vähensi sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa voimakkaasti 2022, kun se aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Tämä oli lopulta yksi tekijä, joka mahdollisti al-Assadin hallinnon kaatamisen.
Ihannetilanteessa Venäjä olisi halunnut säilyttää al-Assadin vallassa, mutta Syyria oli sen prioriteettilistalla kaukana ykkösprioriteetin eli Ukrainan alapuolella.
– Venäjän kaikki resurssit ovat Ukrainassa. Tärkeysjärjestys Venäjälle on ollut ilmiselvä, Lavikainen sanoo.
Ukrainassakin Venäjä on välillä joutunut hyödyntämään esimerkiksi vankeja täydentääkseen joukkojaan Ukrainan rintamalla.
– En näe mitään sellaista todellisuutta, että Venäjä olisi voinut lähettää Syyriaan mitään, koska niitä kaikkia tarvitaan Ukrainassa.