Venäjällä on luettu Kiinan Kazakstan-lausunto irvistellen, arvioi Kiina-asiantuntija ennen Putinin ja Xin tapaamista
Talous- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyneen Shanghain yhteistyöjärjestön maat ovat koolla tästä päivästä alkaen Uzbekistanissa. Kokoukseen liittyy suurta mielenkiintoa, sillä Venäjä on etukäteen ilmoittanut, että presidentti Vladimir Putin tapaisi kokouksen yhteydessä kahden kesken Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.
Kiinan johtaja tapaa nyt ensimmäistä kertaa Venäjän vastinparinsa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Putin ja Xi tapasivat edellisen kerran helmikuussa Pekingissä ennen talviolympialaisia, vain muutamia päiviä ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kiina ei ole tuominnut Venäjän käymää hyökkäyssotaa eikä Venäjän tavoin kutsu Ukrainan tapahtumia sodaksi vaan erikoisoperaatioksi.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan, Kiina-asiantuntija Matti Purasen mukaan Xin tapaamisissa keskustelut liikkuvat usein ylätasolla. Usein Kiina korostaa harmoniaa ja pyrkii ainakin julkisissa lausunnoissa pysyttelemään etäällä vaikeammista teemoista.
Mitään dramaattisia muutoksia Kiinan Venäjään tai Ukrainaan suuntautumisessa tuskin on näkyvissä, vaan Kiina pyrkii edelleen tasapainottelemaan tilanteessa. Tukea osoitetaan ennen kaikkea taloudellisesti ja sanallisesti.
– Varmaan vannotaan, että suhteissa ei ole rajoja ja taloussuhteet tiivistyvät joka suuntaan. Jonkinlaista tukea osoitetaan varmaan niin sanotulle Venäjän ”erityisoperaatiolle” Ukrainassa, hän sanoo.
Tapaaminen tulee kuitenkin mielenkiintoiseen aikaan, koska Venäjä on kärsinyt tappioita Itä-Ukrainassa.
– Xi on laittanut paljon arvovaltaa siihen, että seisoo Venäjän rinnalla. Kotiyleisöllekin pitäisi kuitenkin pystyä perustelemaan, mitä järkeä on seisoa heikentyvän ja tappioon ajautuvan Venäjän rinnalla, hän sanoo.
Kiinalla ei kuitenkaan juuri ole vaihtoehtoja, sillä Kiinalle Yhdysvaltoja vastaan kamppailu on suurempi intressi, ja siihen se katsoo Venäjää tarvitsevansa, Puranen sanoo.
Puranen pitää kiinnostavana myös sitä, että Xi tapasi ennen Putinia Kazakstanin presidentin Kasym-Zomart Tokajevin ja ilmaisi, että Kiina tukee ”Kazakstania maan itsenäisyyden, kansallisen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden varjelussa”.
– Varmaan Venäjällä luetaan irvistellen tämä lausunto, hän sanoo.
Sitä, mitä lause käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin vaikea tulkita, sillä virallinen Kiina on tukenut valtioiden itsemääräämisoikeutta, mutta ei silti kritisoinut esimerkiksi Venäjän sotaa Ukrainassa. Kiinan linja onkin usein tarjota kaikkea kaikille, Puranen tiivistää.
Venäjän näkökulmasta Kazakstan kuuluu sen etupiiriin ja maa on osa myös Itsenäisten valtioiden yhteisöä Ivyä, joka koostuu entisistä neuvostotasavalloista.
Kazakstanin presidentti on kuitenkin myös esimerkiksi sanonut, ettei Kazakstan tunnusta Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin niin sanottuja ”kansantasavaltoja”.
– Onko Kiinalla tässä jonkinlaista pelinlukua, aistiiko se, että tuulet puhaltavat toiseen suuntaan. Nähdäänkö tässä Kazakstanin mahdollisuus irtautua Venäjän etupiiristä, pohtii Puranen.