Venäjä palaa Euroopan neuvoston täysjäseneksi – päätöstä puoltanut keskustan Honkonen vastaa kritiikkiin: "Kyse on ihmisoikeuksista – ei geopolitiikasta"
Venäjän paluu Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi on kuohuttanut viime päivinä poliitikkoja eri puolilla mannerta.
Järjestön monitorointikomiteaan valitun kansanedustaja Petri Honkosen (kesk.) mukaan tunnelma itse kokouspaikalla oli äärimmäisen jännittynyt, sillä itänaapurin paluu aiheutti kipuilua osassa valtuuskunnista.
Honkosen mukaan päätös oli kuitenkin ainut oikea.
– Suomen ratkaisukeskeinen ja diplomaattinen linja on, että Venäjän kehitykseen voi vaikuttaa vain, jos maa on mukana kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä.
Venäläisten valtakirjat hyväksyttiin Ranskan Strasbourgissa keskiviikkona äänin 116–62. Tyhjää äänesti 15 edustajaa.
Koko Suomen valtuuskunta puolsi Venäjän täysjäsenyyttä.
Tulos merkitsee Krimin niemimaan valtauksesta alkaneen poikkeustilan päättymistä.
Honkonen korostaa, että alun perin Venäjän valtuuskunta jättäytyi pois neuvoston toiminnasta omasta tahdostaan. Jäsenmaa protestoi toimia, joilla rajoitettiin sen osallistumista yleiskokouksen toimintaan.
Vuonna 2017 Venäjä jäädytti jäsenmaksunsa protestina neuvoston päätöksille.
Honkonen odottaa, että Venäjä päästää Euroopan neuvoston raportoijat ja ihmisoikeusvaltuutetut maahan.
Strasbourgin kokouksessa Venäjä väänsi ruuvia tiukemmalle ja uhkasi erota järjestöstä kokonaan, jos sitä ei kelpuutettaisi takaisin täysivaltaiseksi jäseneksi.
– Jos Venäjä olisi eronnut, sitä olisi seurannut Turkki ja ehkä Azerbaijan. Mikä sen jälkeen olisi ollut Euroopan neuvoston merkitys? Suomi, Ruotsi, Saksa ja parikymmentä muuta hyvän ihmisoikeustilanteen maata olisivat jääneet hieromaan toistensa selkiä, Honkonen maalailee.
Hänen mielestään Euroopan neuvoston arvioiminen pelkkien geopolitiikan linssien läpi ei tee järjestölle kunniaa. Kansanedustaja korostaa, ettei neuvoston tehtävä ole palvella valtioiden intressejä.
– Kyse ei ole geopolitiikasta vaan ihmisoikeuksien edistämisestä kaikissa tämän mantereen maissa.
Honkonen odottaa Venäjän päästävän Euroopan neuvoston raportoijat ja ihmisoikeusvaltuutetut maahan nyt, kun poikkeustila on lauennut.
Hän pitää tärkeänä sitä, että venäläisillä on edelleen mahdollisuus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Honkosen mukaan nytkähdys parempaan suuntaan valaa toivoa eurooppalaisen ihmisoikeusyhteistyön tulevaisuuteen.
Osassa neuvoston jäsenmaita Venäjän täysjäsenyyden vastustus on kuitenkin ollut raivoisaa.
Honkonen joutuu usein perustelemaan Suomen myönteistä kantaa esimerkiksi eurooppalaisille liberaalidemokraateille.
– Sanon heille, että meillä on hautausmaat täynnä toisessa maailmansodassa kaatuneita nuoria miehiä. Sitä on seurannut 70 vuotta rauhallista rinnakkaiseloa ilman suurempia kriisejä. Tästä voisi aika moni maa ottaa mallia.
Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu järjestö, johon kuuluu nykyisin 47 maata. Sen tehtävä on edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä.
Euroopan neuvoston tavoitteet kumpuavat toisen maailmansodan kauhuista ja kylmän sodan aikaisista ihmisoikeusloukkauksista.
Suomi toimi järjestön korkeimman päättävän elimen eli ministerikomitean puheenjohtajana 21.11.2018–17.5.2019.