Sotilastiedustelu: Venäjä jatkanee pyrkimyksiä vaurioittaa vedenalaisia yhteyksiä Itämerellä

Suomen sotilastiedustelu arvioi Venäjän todennäköisesti jatkavan pyrkimyksiään vaurioittaa vedenalaista infrastruktuuria Itämerellä. Venäjän kyky hyödyntää alueella liikkuvia aluksia laaja-alaiseen vaikuttamiseen pysyy merkittävänä, sotilastiedustelu arvioi torstaina julkistetussa katsauksessaan.

Sen mukaan Venäjä pyrkii mitoittamaan monenlaisen vaikuttamisensa siten, että toimet ovat kiistettävissä tai vaikeasti yhdistettävissä alkulähteeseen. Tässä Venäjä on myös onnistunut, myöntää Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

– Niin sanotun GNSS (GPS) -häirinnän me pystymme osoittamaan tulevan Venäjältä, Turunen sanoo STT:n haastattelussa.

Itämeren kaapeli- ja kaasuputkirikkojen osalta yhteyttä Venäjään ei ole toistaiseksi kyetty löytämään.

–- Mutta kun arvioimme tätä ilmiötä osana laaja-alaista vaikuttamista, niin pidämme sitä yhtä todennäköisenä, että siellä taustalla on valtiollinen toimija kuin että ei ole, Turunen muotoilee.

Sotilastiedustelun arviossa on vähintään sävyero suojelupoliisin Ylelle antamaan lausuntoon, jonka mukaan mikään ei viittaa Venäjän osuuteen ja että tällainen spekulointi vain hyödyttää Venäjää. Turusen mukaan sotilastiedustelu lähestyy asiaa eri näkökulmasta kuin siviilitiedustelu.

– Näistä eri lähtökohdista saattaa syntyä erilainen arvio tilanteesta, Turunen sanoo ja lisää tiedustelupalveluiden kyllä keskustelevan johtopäätöksistä.

Venäjän välitöntä sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan sotilastiedustelu ei pidä tänä vuonna todennäköisenä. Sitten, kun asevoimien kehittäminen pääsee Venäjällä joskus edistymään, paranee sen kyky sodankäyntiin myös Suomen suunnalla merkittävästi, sotilastiedustelu arvioi.

Venäjä kuitenkin haluaa jatkaa asevoimien resurssit sitovaa sotimista Ukrainassa. Miksi? 

– Venäjä ei ole saavuttanut vielä yhtään konkreettista tavoitettaan sodassa, Turunen sanoo.

Hänen mukaansa ukrainalaiset kykenevät estämään ja hidastamaan venäläisten hyökkäyksiä eikä rintama ole romahtamassa.

Sotaan liittyen tiedustelukatsauksessa arvioidaan, että riski lennokkien tai ilmatorjunta-aseiden harhautumisesta Suomen puolelle kasvaa Ukrainan Venäjälle tekeminen kaukoiskujen jatkuessa ja monipuolistuessa.

Suomi oli viime vuonna puheenjohtajana Naton sotilastiedustelukomiteassa. Turunen vakuuttaa, ettei Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi näkynyt liittokunnan tiedusteluyhteistyössä mitenkään.

Tämän vuoden alussa liittolaisten välit ovat kiristyneet äärimmilleen Grönlannin takia. Onko siellä tapahtunut jotakin sellaista, mikä edellyttäisi uudenlaisia turvallisuusjärjestelyä jo olemassa olevien sijaan?

– Meidän näkökulmastamme ei ole tapahtunut mitään sellaista järisyttävää muutosta, että jotakin pitäisi muuttaa. Yhdysvalloilla voi olla omat näkemyksensä, Turunen toteaa viitaten esimerkiksi ohjuspuolustukseen.

Tuoreen katsauksen mukaan Suomen asema Venäjän naapurina korostaa sotilastiedustelun merkitystä. Tiedustelutietoa ei tarvita vain päättäjille vaan myös taisteleville joukoille.

– Myös Puolustusvoimien yhä ulottuvampien kauaskantoisten aseiden käyttö edellyttää ajantasaista ja tarkkaa tiedustelutietoa, katsauksessa muistutetaan.