Vehviläinen: Kuntatalous vahvempi kuin 20 vuoteen
Kuntatalous on kokonaisuutena vahvempi kuin 20 vuoteen, summaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).
Vehviläinen sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa, että vaalikausi on ollut kuntatalouden kannalta vakaata aikaa.
– Mitä hallitusohjelmassa päätettiin, sen mukaan on menty. Leikkauksia valtionosuuksien tasoon ei ole tehty.
Vehviläisen mukaan yksittäisten kuntien välillä tilanne kuitenkin vaihtelee suuresti monista eri syistä johtuen.
– On aiheellista puhua kuntien erilaistumiskehityksestä. Tästä syystä johtuen ensi vuoden budjettiin palautetaan kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Niin koko kuntatalouden kuin yksittäisten kuntien kannalta ennustettavuus on kaiken a ja o, ministeri korosti.
Vehviläisen mukaan kuluvana vuonna erityistä hankaluutta kunnille on tuonut verotilitysten rytmihäiriö.
– Verotulojen tilitysjärjestelmä ei tunnista tilityshetkellä sitä, mikä tuloveroeuro kuuluu millekin veronsaajalle, valtiolle, kunnalle, kirkolle, kansalaiselle. Verotuksen valmistuessa syksyisin verotilitykset tarkistetaan vastaamaan sitä, kenelle verot oikeasti lain mukaan missäkin suhteessa kuuluvat.
Ministeri sanoi yrittäneensä selvittää, miten ennustettavuutta voisi kuntien kannalta parantaa.
– Täydellisesti tätä ei pystyttäne korjaamaan, koska vasta se vahvistettu verotus tuo sen oikean tiedon, mutta on arvioitu, että ensi vuonna käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri helpottaa osaltaan tätä ongelmaa ja lisää ennustettavuutta.
Vehviläisen mukaan ensi vuoden budjetin arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 250 miljoonalla eurolla valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen vuoksi.
– Tämä ei ole hallituksen poliittinen päätös vaan lakiin perustuva tarkistus, jossa tarkasteluvuosi nyt on vuosi 2016.
Ministeri Vehviläinen kertoi myös, että selvityshenkilöt Timo Reina ja Anna- Kaisa Ikonen jättävät todennäköisesti helmikuun alussa hänelle esityksen alueellistamisperiaatteiden uudistamisesta.
Keskustaveteraani Seppo Kääriäinen toivoi, että vastakkainasettelua aiheuttaneeseen alueellistamiseen löydetään selvitystyön kautta uutta alkua ja yhteisymmärrystä, joka näkyisi myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Kääriäisen mielestä hallitusohjelman periaatteisiin voitaisiin kirjoittaa jotakin rakentavaa ja yhteisymmärrystä kohottavaa alueellistamisen tulevaisuudesta.
– Sillä on merkitystä koko maalle etelästä pohjoiseen, mutta ennen muuta seutukaupunkien tulevaisuuteen sillä on aikamoinen merkitys, hän korosti.