Vehkaperä: Tulossa liikenteen supervuosi – päästöjä vähennetään, lakeja uudistetaan ja väyliä korjataan
Liikenteessä putputtavat vuodenvaihteen jälkeen uudet tuulet.
Autoalan toimijat iloisivat julkisuudessa jo siitä, että talouskasvu, autoveron aleneminen ja elokuun loppuun jatkuva romutuspalkkiokampanja kiihdyttävät alan kasvua. Voimaan astuu romutuspalkkion lisäksi myös liuta muita tukitoimenpiteitä.
Niiden tavoitteena ei liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mirja Vehkaperän (kesk.) mukaan kuitenkaan ole kaupan kirittäminen, vaan liikenteen päästöjen vähentäminen.
Päästöt pitäisi saada leikattua puoleen vuoteen 2030 mennessä ja tämän päämäärän edistämiseen parlamentaarinen väylätyöryhmä on kohdentanut 16 miljoonaa euroa.
Siitä summasta tuetaan esimerkiksi sähkö-, kaasu ja flexifuel-autojen hankintaa kuudella miljoonalla eurolla, joukkoliikenteen kehittämistä 3,5 miljoonalla ja raideliikenteen ostoja kahdella miljoonalla eurolla. Myös sähkö- ja kaasuautojen lataus- ja jakeluverkostoa parannetaan.
– Yhdellä yksittäisellä keinolla liikenteen päästöjä ei saada vähennettyä, joten päädyimme useiden toimenpiteiden valikoimaan, Vehkaperä toteaa.
Nyt voimaan astuneiden keinojen vaikuttavuutta arvioidaan ja saatujen kokemusten perusteella mietitään, miten tulevina vuosina voitaisiin parhaiten edistää päästöjen vähentämistä. Jatkossakin tähän tarkoitukseen kohdennetaan vuosittain 16 miljoonaa euroa.
– Raskas liikenne jäi tällä kertaa kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle. Esimerkiksi kaasu- ja sähkökäyttöisen kaluston hankintaan voitaisiin tulevaisuudessa harkita suunnattavaksi tukieuroja, Vehkaperä sanoo.
Väylätyöryhmän jakaman 16 miljoonan euron lisäksi hallitus päätti kehysriihessä jatkaa yli kymmenen vuotta vanhojen autojen romutuspalkkion maksamista. Tähän tarkoitukseen varattiin kahdeksan miljoonaa euroa.
Uuden henkilöauton ostaja saa 1 500 tai 2 500 euron romutuspalkkion, jos hän vie romutettavaksi vanhan autonsa. Uuden auton hiilidioksidipäästöt saavat olla korkeintaan 110 grammaa kilometriltä.
Valtio maksaa romutuspalkkiosta 1 000–2 000 euroa ja autokauppa loput 500 euroa.
Tavoitteena on uudistaa Euroopan toiseksi vanhinta autokantaa ja vähentää päästöjä sitä kautta.
Romutuspalkkiota on kritisoitu hyvin toimeentulevien tueksi, mutta Vehkaperä näkee asian toisin.
– Kaikki vähäpäästöiset autot eivät ole kalliita. Toisaalta tätä kautta myös vähäpäästöiset autot lähtevät kiertoon. Toiveena on, että liikenteessä olevien käytettyjen autojen kanta uudistuisi eivätkä ne olisi aivan niin ikäloppuja.
Hänen mukaansa romutuspalkkiosta keskusteltaessa esiin nousi myös ajatuksia siitä, että romutuspalkkiota maksettaisiin myös kokonaan autosta luopuville.
– Pohdittiin esimerkiksi sellaisia vaihtoehtoja, että tukea saisi joukkoliikenteen käyttämiseen tai vaikkapa sähköpyörän hankintaan. Nämä ovat ehdottomasti jatkokehittelyn arvoisia ideoita.
Alkavaa vuotta Vehkaperä luonnehtii liikenteen supervuodeksi.
Lainsäätäjän pöydällä on läpikäytävänä valtava pumaska uudistuksia. Vuoden 2018 aikana käydään läpi tieliikennelaki monine yksityiskohtineen. Myös vuosikymmeniä päivittämistä odottanutta yksityistielaki on tulossa käsittelyyn ja ajokorttilakia uudistetaan.
Väylien korjausvelan kattamiseen saadaan tänä vuonna hallituksen kärkirahoitushankkeen seurauksena 500 miljoonaa euroa.
– Väylätyöryhmällä on toisaalta iso haaste löytää yhteinen näkemys siitä, miten liikenteen rahoitus tulevaisuudessa saadaan toteutettua. Lähes kaikille tuntuu olevan selvää, ettei nykyinen budjettirahoitus mahdollista sitä, mitä infraan pitäisi laittaa. Joudumme miettimään, miten ulkopuolista rahoitusta saadaan kasaan, Vehkaperä sanoo.
Helmikuun loppuun mennessä pitäisi sen osalta saada valmista aikaiseksi.
– Liikennepolitiikka on pitkäjänteistä. Yli vaalikausien pitäisi ymmärtää Suomen etuna se, että liikenneverkosto on hyvässä kunnossa.