Varhaiskasvatusmaksut alenevat elokuun alussa – tutkija pitää sille laskettua työllisyysvaikutusta optimistisena
Hallitus päätti budjettiriihessään alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla vuosittain, jotta työntekoon olisi entistä enemmän kannustimia.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pienentäminen on osa hallituksen työllisyystoimia, ja sen varaan on laskettu 2 500–3 600 lisätyöllistä.
Hinnat muuttuvat asiakkaille elokuun alusta lähtien, ja kunnille se kompensoidaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Päätöksiä ei ole vielä tehty siitä, miten maksualennukset kohdistuvat perheille.
Työllisyyden kohentamisen lisäksi hallitus haluaa parantaa toimella pieni‐ ja keskituloisten perheiden asemaa sekä nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori Tuomas Kosonen pitää optimistisena laskelmaa siitä, minkä verran asiakasmaksujen alentaminen tuo työpaikkoja.
Hänen oma arvionsa on, että se tuo alle kaksi tuhatta lisätyöllistä.
– Se porukka, joka saattaa maksujen alentamiseen reagoida, voi olla pienempi kuin on ajateltu. Reagointi on aika pientä suhteessa kannustimen muutokseen, Kosonen uskoo.
– Nythän on jo niin, että kaikista pienituloisimmilla perheillä ei ole maksuja lainkaan. Maksualennukset kohdistuvat siis aika kapeaan alemman keskitulon porukkaan.
Kosonen myös toteaa, että koronakriisin tuomassa taloustilanteessa työllistyminen on entistä vaikeampaa, vaikka hallitus toki ajattelee asiaa rakenteellisesti pidemmällä aikavälillä.
Kososen mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen ei ole julkisen talouden tasapainon kannalta kovinkaan tehokas työllisyystoimi.
– Maksuja alentamalla tulee vähän työllisyyttä per euro, ja yksi työpaikka maksaa aika paljon.
Kosonen pitää kuitenkin hyvänä sitä, että maksujen alenemisen myötä entistä useampi lapsi voidaan saada varhaiskasvatuksen piiriin riippumatta siitä, meneekö lapsen vanhempi töihin.
– Varhaiskasvatuksen on osoitettu olevan hyväksi lapsen kehitykselle.
Kosonen sanoo, että muissa Pohjoismaissa yli 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusmaksujen alennukset eivät ole juurikaan nostaneet heidän vanhempiensa työllisyyttä.
Hän arveleekin, että Suomessa maksujen alenemiseen voisivat reagoida vanhemmat, jotka hoitavat alle 3-vuotiasta lasta kotona kotihoidontuella.
– Siinä ryhmässä sekä äitien työssäkäynti että lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on alhaista muihin Pohjoismaihin verrattuna, Kosonen sanoo.