Vankila ei paranna – Rikosten uusijoita jo lähes puolet tuomituista
Rikosten määrä ja rikoksen uusijoiden osuus on laskenut 2000-luvulla, mutta vuonna 2018 uusijoiden määrä lähti jälleen nousuun. Nyt uusijoita on lähes puolet tuomituista.
Tämä selviää Tilastokeskuksen Uusintarikollisuus-aineistosta.
Vuonna 2018 tuomituista 48 prosenttia oli rikoksen uusijoita, yhteensä yli 27 000 henkeä. Se on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Aineistossa uusijoiksi katsotaan ne rikoksista tuomitut, jotka ovat saaneet uuden tuomion kolmen vuoden sisällä aiemmasta tuomiosta.
Tämä karsii uusijoiden joukosta esimerkiksi pitkän tuomion saaneet ja sittemmin uudestaan rikoksesta polulle sortuneet.
Myös rikosten välillä kuluva aika on lyhentynyt 2010-luvulla, keskimäärin tuomioiden välillä oli lähes kymmenen kuukautta.
Nopeimmin uudelleen rikoksen poluille ajautuivat ehdottomaan vankeuteen syyllistyneet. Uusi tuomio langettiin heille 6,8 kuukauden kuluttua edellisestä.
Vastaavasti rikosten uusijoiden osuus oli suurin ankarimpiin rangaistuksiin tuomituiden joukossa. Lähes 90 prosenttia uusijoista sai ehdotonta vankeutta.
Toisaalta yhdyskuntapalveluun tuomituista 87 prosenttia oli uusijoita.
Miehiä tuomitaan rikoksista naisia enemmän ja sama trendi näkyy myös rikoksen uusijoiden keskuudessa. Miehiä oli kaikista tuomituista 82 prosenttia.
Huomionarvoista kuitenkin on, että tuomittujen naisten joukossa yhä suurempi osa on uusijoita, mutta miesten joukossa uusijoiden osuus on laskenut.
Eniten, 57 prosenttia, uusijoita oli 25–29 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan tämä kielii jo nuorella iällä alkaneesta rikosten sarjamaisuudesta.