Vanhanen: Yksittäisistä asioista äänestäminen haastaa edustuksellisen demokratian
Kansalaisten äänestyspäätösten kytkeytyminen yhä enemän yksittäisiin asioihin on haaste edustukselliselle demokratialle, katsoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen muistutti puheessaan eduskunnassa hallitusmuodon 100-vuotisjuhlassa, että edustuksellisessa demokratiassa valitut kansanedustajat, valtuutetut ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat kautensa ajan oman harkintansa herroja ja rouvia.
– Kansalaiset luottavat heidän harkintakykyynsä ja yhteistoimintakykyynsä kaikissa niissä sadoissa asioissa, jotka tulevat päätettäväksi. Tätä järjestelmämme perustaa haastaa kuitenkin kehitys, jossa yhä suurempi osa kansalaisista pitää äänestyspäätöksensä tärkeimpänä perusteena yksittäistä asiaa.
Jos valintaperuste vaaleissa ja päätöksenteon todellisuus ajautuvat kauas toisistaan, syntyy Vanhasen mukaan helposti turhautumista poliittista järjestelmää kohtaan.
– Miten siis kyetään yhdistämään edustuksellisuuden idea ihmisten voimakkaaseen haluun vaikuttaa yksittäisiin asioihin suoraan ohi edustuksellisuuden periaatteen?
Toinen haaste hallitusmuodollemme sisältyy puhemiehen mielestä tarpeeseen harjoittaa enenevässä määrin kansainvälistä yhteistyötä. Valtaa kansainvälisille järjestöille siirretään vain eduskunnan ratifiointipäätösten kautta.
– Monet kansalaiset kuitenkin kokevat, että valtaa on siirretty pysyvästi ulottumattomiin ja monet pelkäävät, että käynnissä on itsestään tapahtuva omalakinen vallan siirtyminen. Tätä tuntemusta ei pidä vähätellä.
Vanhanen sanoi pitävänsä hyvänä, että pääministeri ja hallitus EU:n komission puheenjohtajaa valittaessa pitivät kiinni Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden päätösvallasta asiassa.
– Myös Euroopan parlamentissa on tendenssi kasvattaa valtaa käytäntöjen kautta. On tärkeää, että vallanjako unionin jäsenmaiden ja sen instituutioiden välillä on selkeä ja sitä voidaan muuttaa vain valtioiden keskinäisellä sopimuksella, joka aina edellyttää kansallisten parlamenttien hyväksymispäätöksiä. Vallan liuittaminen ilman sopimusmuutoksia ei sovi, puhemies painotti.
Kolmas haaste edustukselliselle demokratialle liittyy Vanhasen mukaan turvallisuuteen.
– Perinteisesti turvallisuus on jaettu ulkoiseksi ja sisäiseksi turvallisuudeksi, jossa ulkoinen turvallisuus on lisäksi monissa maissa valtion päämiehen valtapiirissä. Nykykehityksessä jako ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen ei tarjoa riittävää lähestymistapaa.
Vanhasen mukaan eri turvallisuusviranomaisten ja koko poliittisen johdon keskinäistä yhteistyötä on kehitettävä arvioimalla asiaa turvallisuuden eikä sadan vuoden perinteen perusteella.
Neljäs haaste liittyy puhemiehen mukaan kykyymme tuottaa valitsemallamme järjestelmällä hyvinvointia kansalaisille.
– Koen, että yli sadan vuoden aikana länsimaissa kansalaisille ja yritystoiminnalle luotu vapaus ja mahdollisuus sivistyksen kehittymiseen on luonut innovaatioita ja kilpailun kautta taloudellista voittavaa tehokkuutta. Tämä malli on nyt haastettu. Joillakin autoratiivisilla yhteiskunnilla on kyky kohdistaa resursseja, investoida uusiin asioihin ja toimeenpanna muutoksia nopeasti.
Vanhasen mukaan tämä on muuttanut kilpailuasetelmia selvästi eikä ole itsestään selvää, että oma järjestelmämme on voittava.
– Demokratia haastetaan usein silloin, kun tyytymättömyys kasvaa. Tähän voidaan hetkellisesti vastata protektionismilla, mutta se on lähinnä itsensä pettämistä ja silmien sulkemista siltä, että uudistuksia pitää tehdä.
Vanhasen mielestä demokratian onkin kyettävä oloissaan uudistamaan yhteiskuntaa tavalla, joka tuottaa kaivattua hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
– Demokratiankin on tuotettava tuloksia. Siinä vaiheessa kun demokratiassa koetaan päätehtävänä olevan entisen ja saavutetun turvaaminen, kannattaa sytyttää varoitusvalot.
Suomi syntyi demokraattiseksi tasavallaksi Vanhasen mukaan pitkälti sen ansiosta, että Euroopassa kuninkaiden ja keisareiden vallan keskeinen pyrkimys oli pitää vanhat olot muuttumattomina.
– Se ei enää vastannut vapautta kaivanneiden ihmisten odotuksiin. Hallitusmuotomme oli vastaus tähän kehitykseen. Pidetään tämä perusasenne elossa tästä eteenkin päin, puhemies vetosi.