Vanhanen korostaa EU-maiden yhteistyön tärkeyttä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa – "Entä jos meille tulisi 100 000 pakolaista idästä?"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi heti Turun perjantaisten tapahtumien jälkeen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on poistettava Suomesta ripeästi, eikä maasta poistamista odottavia pitäisi päästää vapaalle jalalle.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ei allekirjoita tarvetta kiristää nykyisiä käytäntöjä.

– Hylätyn päätöksen saaneissakin on niitä, jotka aidosti kokevat, että heillä olisi ollut oikeus turvapaikkaan. Ei heitä voi vankeina kohdella, Vanhanen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että valitusaikaa turvapaikkapäätöksestä lyhennettiin vuosi sitten 21 vuorokauteen.

– Sitä on vaikea enää lyhentää. Pisin aika, noin puoli vuotta, menee valituksen käsittelyssä.

Vanhanen sanoo, että prosessi pitää tehdä oikeuslaitoksen vaatimalla tavalla, eikä käsittelyaikaa voi poliittisilla vaatimuksilla lyhentää.

– Oikeuslaitoksen sisällä on tietysti kysymys siitä, voisiko voimavaroja priorisoida ja prosessia nopeuttaa, mutta poliitikkojen asia ei ole puuttua siihen.

Vanhanen kuitenkin korostaa, että poliisin ja suojelupoliisin tehtävä on pystyä profiloimaan turvapaikkaa odottavia ihmisiä niin, että mahdollisiin riskitapauksiin voidaan puuttua.

Huomion kiinnittäminen turvapaikanhakijoihin ei ole ihan ole kohdallaan. Turvapaikanhakijat pakenevat itsekin terroristeja.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen

Vanhanen puhui maanantaina ulkopolitiikasta Savonlinnan taidelukiossa. Vierailu on osa maanantaina alkanutta keskustan eduskuntaryhmän kaksipäiväistä kesäkokousta.

Lukiolaistyttö kysyi Vanhaselta, miksi Suomeen otettiin Ruotsinkin kautta tulleita pakolaisia, vaikka ei olisi ollut pakko. Tyttö oli tuohtunut siitä, että kaikki tänne tulevat eivät ansaitse turvapaikkaa, mutta terrorismin riski lisääntyy pakolaisten mukana.

– Ei kai muidenkaan maiden olisi ollut pakko ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Olisiko kaikki ihmiset pitänyt jättää Kreikkaan, Vanhanen kysyi.

Hän totesi, että aidan rakentaminen Suomen rajalle ei vastaa ihmiskäsitystämme. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden hakea turvapaikkaa, Vanhanen totesi.

Hän muistutti, että rikolliset voisivat matkustaa maailmalla muutenkin kuin turvapaikanhakijoiden mukana.

– Siksi huomion kiinnittäminen turvapaikanhakijoihin ei ole ihan ole kohdallaan. Turvapaikanhakijat pakenevat itsekin terroristeja.

Rajojen sulkeminen olisi Vanhasen mukaan lyhytnäköistä myös siksi, että Suomi saattaa itsekin kaivata joku päivä muiden EU-maiden tukea.

– Italiaan on tänä vuonna tullut 100 000 turvapaikanhakijaa. Entä jos meille tulisi yhtä paljon pakolaisia idästä? Silloin tarvitsemme muiden EU-maiden tukea ja sitä, että turvapaikanhakijoita osoitetaan myös muihin maihin.

Suomella on yksi EU:n suurimmista ulkorajoista, ja kuka tietää, miten maailman kehitys tapahtuu, Vanhanen sanoi.

– Venäjällä on noin 11 miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Kun olemme mukana yhteistyössä, varmistamme, että voimme tarvittaessa itsekin saada apua.

Vanhanen toteaa Suomen ulkopolitiikan keskittyneen viime vuosina Itämeren rantakallioille.

Hän näkee itsensä ja presidentti Sauli Niinistön välillä sen eron, että hän haluaisi palauttaa laajemman perspektiivin ulkopolitiikkaan.

Vanhanen muistutti lukiolaisia siitä, että Afrikka on suuri haaste heidän sukupolvelleen. Siitä pitävät huolen Afrikan kasvava väestö ja ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa afrikkalaisten elinoloja.

– Globaalien kysymysten sekä ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten roolin pitää näkyä Suomen ulkopolitiikassa jatkuvasti.

Itämerellä tosin tapahtuu aivan lähiaikoina, kun Venäjä järjestää Zapad 2017 -sotaharjoituksensa vajaan kuukauden kuluttua.

Vanhasen mukaan olisi toivottavaa, että Venäjä mahdollisimman avoimesti viestisi, mistä harjoituksessa on kyse.

– Venäjä haluaa harjoitusten mittakaavan ja tarkoituksen peittelyllä luoda arvaamattomuutta suurvallalle ominaiseen tapaan. Se on vaikutuskeino, arvaamattomuudella muut maat saadaan epävarmoiksi. Yhdysvallat on mennyt samaan suuntaan, Vanhanen muistuttaa.

– Jos kaikki maat ryhtyisivät arvaamattomiksi, menisimme levottomaan ja hankalaan maailmaan. Tylsää puhetta yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä kannattaa jatkaa.