Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle maltillisia veromuutoksia – tupakan ja virvoitusjuomien verotus kiristymässä
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kaavaillut muutokset verotukseen ovat maltillisia, arvioi ehdotusta esitellyt valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) keskiviikkona.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen on tulossa 200 miljoonan euron kevennys. Kevennys kohdistuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin sekä eläke- ja etuustulojen saajiin. Lisäksi ansiotuloverotukseen aiotaan tehdä ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.
Haittaveroihin on luvassa joitakin korotuksia. Tupakkaveroon on suunnitteilla 50 miljoonan euron korotus ensi vuodelle ja virvoitusjuomaveroon 25 miljoonan euron korotus.
Polttoaineveroon on luvassa 250 miljoonan euron korotus, joka tehtäisiin elokuussa 2020.
Alkoholiveroon ei sen sijaan ole suunnitteilla korotusta ensi vuodelle. Lintilä kertoo haluavansa seurata, miten Viron ja Latvian alkoholiverojen leikkaukset vaikuttavat.
– Olen lähestynyt niin Latvian kuin Viron kollegojani ja pyytänyt heitä käymään keskustelun siitä, voisimmeko löytää jonkin näköisen yhteisen näkemyksen siitä, mitä meidän alkoholiverotuksemme tulee jatkossa olemaan, ja tämmöinen, voiko sanoa epäterve verokilpailu pystyisi jäämään sivuun tästä, Lintilä sanoi.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on yhteensä 57 miljardia euroa eli noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Ehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.
Ensi vuoden alijäämän arvioidaan kasvavan kuluvasta vuodesta puolella miljardilla eurolla. Valtionvelka nousee ministeriön arvion mukaan 109 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeri Lintilä myönsi, että velanotto on hallituskauden alkuvaiheessa hieman ennakoitua suurempaa, mutta tasapainoon päästään kehyskauden lopussa, jos hallituksen työllisyystavoite toteutuu.
– Tämä on etupainotteinen sillä tavalla, että me boostataan alkuun, mutta perälauta on (vuosi) 2023.
Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalin kansainvälisen taloustilanteen vallitessa.
Valtiovarainministeri Lintilä korosti jälleen työllisyyden kasvun ja investointien merkitystä Suomen talouden vahvistamisessa, sillä talouskasvu on hidastumassa ja maailmantalouden epävarmuus lisääntymässä.
Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan tässä vaiheessa noin 15 miljoonan lisärahaa.
Ehdotuksessa kaavaillaan myös lisärahaa työpaikkaohjaajien ammatilliseen koulutukseen. Lintilän mukaan tällä vastataan yritysten tarpeisiin.
– Useat yritykset ovat valmiita ottamaan työharjoittelijoita tai henkilöitä, jotka tulevat aloittelemaan työhommia sen jälkeen, kun ovat syystä tai toisesta olleet työelämän ulkopuolella. Mutta sitten he (yritykset) sanovat, ettei heillä ole aikaa alkaa ketään opettamaan täällä. Me pystytään tähän kysyntään nyt vastaamaan, Lintilä selitti.
Palkkatuen käytön lisäämiseksi ehdotetaan 10 miljoonan euron lisärahaa.
Yritysten investointien vauhdittamiseksi Lintilä on nimennyt kansliapäällikkö Martti Hetemäen kartoittamaan toimia, jotka rohkaisisivat yrityksiä ja jotka voitaisiin sisällyttää vielä hallituksen talousarvioesitykseen, joka sorvataan hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.