Valtio yrittää houkutella opiskelijoita valmistumaan ripeästi
Valmistumisaikojen lyhentämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo vastaisuudessa palkita korkeakouluja opiskelijoista, jotka suorittavat tutkintonsa tavoiteajassa.
Valtio yrittää houkutella opiskelijoita ripeään valmistumiseen myös muilla keinoin. Syksyllä 2014 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat kuuluneet Kelan opintolainahyvityksen piiriin.
Hyvityksessä Kela maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija valmistuu määräajassa. Hyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.
Järjestelmä on kannustanut opiskelijoita velkaantumaan, arvioi vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.
Lainaa nostavien opiskelijoiden osuus oli nousussa jo ennen uudistusta, mutta sen jälkeen se on kiihtynyt entisestään: vuosikymmenessä se on tuplaantunut.
– Opintolainan käyttö on hurjasti kasvanut hyvityksen käyttöönoton jälkeen. Varmaan on odotettavissa, että hyvityksiä myös tulee, kun opiskelijat ovat siitä tietoisia, Lahtinen sanoo.
Koska hyvitys on ollut käytössä alle viisi vuotta, eli alle yliopistotutkinnon tavoiteajan, on Lahtisen mukaan liian aikaista sanoa, miten hyvitysjärjestelmä vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden valmistumistahtiin.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta suurin yksittäinen osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä.
Lisäksi niitä on palkittu opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä vuodessa.
Rahoitusmallin kannustamina yliopistot ovat nostaneet tavoitteen suorittaneiden osuutta.
Lukuvuonna 2005–2006 sen sai kasaan 28 prosenttia opiskelijoista, viime lukuvuonna 43 prosenttia.