Valtalaki hyväksytiin tasan sata vuotta sitten – Maalaisliitto ratkaisi vallan siirtämisen eduskunnalle

Sata vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunnassa elettiin kiihkeää kesää.

Tsaari oli luhistunut maaliskuussa ja nyt Suomessa tapeltiin siitä, kenelle korkein valta jatkossa kuuluisi.

Sosiaalidemokraatit halusivat siirtää korkeimman vallan kokonaan eduskunnalle, porvarit jarruttelivat.

Maalaisliitto asettui näiden kahden ääripään väliin liikkuen tilanteen mukaan puolelta toiselle, sanoo poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta.

– Maalaisliitto halusi pohjimmiltaan vallan eduskunnalle, mutta heitä mietitytti se, että SDP:llä oli selvä enemmistö eduskunnassa. Sosialisteja pidettiin liian levottomina, Vares sanoo.

Pitkällisen vääntämisen jälkeen eduskunta äänesti niin sanotusta valtalaista 18. heinäkuuta. Maalaisliitto asettui äänestyksessä demarien puolelle ja valtalaki hyväksyttiin.

Porvarit olivat kuitenkin sitä mieltä, että valtalaille tarvitaan Venäjän väliaikaisen hallituksen lupa. Maalaisliitto asettui tässä kysymyksessä tukemaan porvaristoa.

Väliaikainen hallitus ei valtalakia hyväksynyt, ja eduskunta hajotettiin.

Marraskuussa uusi eduskunta äänesti jälleen korkeimman vallan siirtämistä toistaiseksi eduskunnalle. Nyt aloitteentekijänä oli maalaisliiton Santeri Alkio.

Laki meni läpi. Vareksen mukaan päätös oli merkittävä matkalla kohti itsenäistymistä.

– Käytännössä Suomi irtautui jo tuolloin muiden vallan alta ja otti ylimmän päätäntävallan itselleen.