Valkoisia lippuja ja turpeen käryä – eduskunta kiisteli energia- ja ilmastopolitiikasta
Oppositio kyseenalaisti hallituksen kyvyn ja tahdon saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet eduskunnan keskustelussa hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.
Esiin nostettiin myös huolta huoltovarmuudesta, laskentamallien oikeudenmukaisuudesta ja kotimaisen energian, kuten turpeen ja biokaasun, tulevaisuudesta.
Keskustan Vesa Kallio muistutti hallituspuolueiden, erityisesti perussuomalaisten, vaalilupauksista. Kallio nosti esiin, kuinka vaalien alla luvattu turpeen julistaminen uusiutuvaksi ja päästökaupan keskeyttäminen loistavat poissaolollaan hallitusohjelmasta.
– Nyt on kansalaisaloite, jossa esitetään turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi sekä poistamista päästökaupan piiristä. Toivottavasti mahdollisimman moni allekirjoittaa sen, jotta saadaan lopultakin jonkinlainen tolkku siihen, mikä hallituksen turvelinjaus on, Kallio totesi.
Keskustaedustaja muistutti myös edellisen hallituksen luomasta turpeen varmuusvarastosta, jonka jatkosta nykyisessä strategiassa ei ole konkreettisia kirjauksia.
Vihreiden Oras Tynkkynen kuvasi hallituksen politiikkaa ”valkoiseksi lipuksi” ja antautumiseksi ilmastotyössä. Tynkkysen mukaan hallitus on tosiasiassa luovuttanut hiilineutraaliustavoitteen suhteen.
– Tällä hallituksen politiikalla kuilua Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja toteutuvan päästömäärän välillä on 34 miljoonaa tonnia. Se on hurja määrä, Tynkkynen päivitteli.
Keskustan Anne Kalmari piti Suomen nykyistä hiilinielujen laskentatapa ”ideologisena” ja näki sen rankaisevan maata tarpeettomasti. Hän käytti esimerkkinä Romaniaa, jossa turvepeltojen suuria päästöjä ei yksinkertaisesti lasketa mukaan tilastoihin.
– Onko siinä mitään järkeä, että meille on yhteinen nielukauppa tulossa, jos jokainen maa tekee mallinsa juuri niin kuin haluaa, Kalmari kysyi. Hän peräänkuulutti kansallista etua laskentamallien optimoinnissa.
Keskustan Mika Riipi kritisoi hallitusta siitä, että energiapolitiikkaa ajetaan kansainvälisten suuryhtiöiden ehdoilla. Hänen mukaansa sääriippuvainen energia ja siirtolinjat palvelevat ulkomaisia rahastoja samalla, kun tavallinen kansa maksaa laskun ja maanomistajat menettävät metsiään.
– Pitäisikö nyt tunnustaa tosiasiat ja asettaa energiapolitiikan ytimeen suomalainen ihminen kansainvälisten pörssiyhtiöiden sijaan?
Keskustan Markku Siponen ja puolueen ryhmäpuhuja Timo Mehtälä ihmettelivät biokaasun edistämisen kankeutta, vaikka kyseessä olisi uusiutuva energiamuoto, joka tukee kiertotaloutta ilman metsien raivausta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kiisti väitteet biokaasun hankaloittamisesta ja nimesi todelliseksi esteeksi investointien rahoituksen saatavuuden pankeilta.
– Meillä on erinäisiä biokaasutukia, mutta se ei aina riitä näiden investointien käynnistämiseksi Multala selitti. Nielukeskusteluun hän toi viestin käynnissä olevasta hankkeesta, jolla pyritään parantamaan laskennan tarkkuutta ja vertailukelpoisuutta Euroopan tasolla.
Ministerin mukaan tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa, jotta Suomen nielutilanne tulisi oikeudenmukaisesti arvioiduksi suhteessa muihin maihin.