Valkoinen talo: Yhdysvallat ei neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiaan – Venäjä penseänä uusille Nato-jäsenille
Yhdysvallat ei neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiaan ja kumppaneitaan, sanoi Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki perjantaina.
Psakin kommentti oli vastaus Venäjän aiemmin sotilasliitto Natolle ja Yhdysvalloille osoittamiin kauaskantoisiin turvallisuusehdotuksiin. Natolle osoitetussa paperissa ehdotetaan, ettei se saisi ottaa jäsenikseen uusia valtioita.
Venäjän mukaan Nato ei saisi myöskään perustaa uusia sotilastukikohtia entisen Neuvostoliiton tasavaltojen alueelle.
Venäjä ehdottaa myös, että Moskovan ja Naton pitäisi sopia rajat ohjusten sijoittelulle sekä asentaa kuuma puhelinlinja hätätilanteita varten sekä työskennellä ”välikohtausten torjumiseksi” Baltian alueella ja Mustallamerellä.
Ehdotukset ovat Venäjän mukaan elintärkeitä sen turvallisuuden takaamiseksi.
Psakin mukaan Yhdysvallat on ”nähnyt Venäjän ehdotukset” ja keskustelee niistä eurooppalaisten liittolaistensa kanssa.
– Me emme vaaranna keskeisiä periaatteita, joiden varaan Euroopan turvallisuus on rakennettu. Niihin (periaatteisiin) kuuluu se, että jokaisella maalla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan ja ulkopolitiikastaan ilman ulkopuolista sekaantumista, Psaki sanoi.
Venäjän julkistettua ehdotuksensa varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi maansa olevan heti valmis kiireellisiin keskusteluihin Yhdysvaltain kanssa.
– Me olemme valmiita heti, jopa huomenna — kirjaimellisesti huomenna, lauantaina, käymään neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa kolmannessa maassa, hän sanoi.
Rjabkovin mukaan Yhdysvalloille oli ehdotettu neuvottelupaikaksi Geneveä.
Jännitteitä länsimaiden ja Venäjän välille on lisännyt viime aikoina se, että Venäjä on keskittänyt sotilasosastoja Ukrainan rajan läheisyyteen.
Puhuttaessa Euroopan kokonaisturvallisuudesta on tärkeää, että keskustelua ei käydä eurooppalaisten päiden ylitse, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) STT:lle.
Hänen mukaansa varmasti USA:llekin on tärkeää keskustella eurooppalaisten kumppaniensa kanssa tällaisessa tilanteessa.
Venäjän julkaisemissa ehdotuksissa on Haaviston mukaan paljon sentyyppisiä ajatuksia, joita Venäjä on aikaisemminkin esittänyt.
Tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista puolestaan katsoo, että Venäjän ehdotukset ovat niin epärealistisia, ettei edes Venäjä todennäköisesti usko niiden toteutumiseen.
Miksi Venäjä sitten esitti tällaisia ehdotuksia tässä vaiheessa?
– Yksi vaihtoehto on se, että kun länsimaat kieltäytyvät ehdotuksista, saadaan syy jollekin, mitä Venäjä tekee myöhemmin. Ei välttämättä voimankäytölle Ukrainassa, vaan joillekin Venäjän omille sotilasteknisille vastatoimille eli ohjusten sijoittamiselle.
Tosin Ukrainaakaan Lavikainen ei sulje pois.
Venäjä on hänen mukaansa myös aikaisemmin havainnut, että lännessä tehdään virheitä silloin, kun on kova paikka.
– Esimerkiksi Minskin toinen sopimus vuonna 2015. Venäjä sai silloin oikeastaan sotilaallista voittoa suuremman poliittisen voiton sen vuoksi, että Vladimir Putin käytti neuvotteluissa tehokkaasti hyväkseen Angela Merkelin ja Francois Hollanden pelkoa sodan laajenemisesta. Siitähän me kärsimme edelleen.
Mitä merkitsee Suomen kannalta Venäjän näkemys uusista Nato-jäsenistä?
– Natolle lähteneessä paperissa lukee ihan suoraan, että uusia jäsenmaita ei saisi liittyä Natoon. Eli ei yhden yhtä uutta missään. Eli kyllä se on ihan eksplisiittisesti siellä, että toteutuessaan tämä rajoittaisi pysyvästi Suomen suvereniteettia.
– Tämä on se, mitä Venäjä vaatii, mutta tämä kyllä torpataan, Lavikainen sanoo.