Valiokuntajohtajat: Uusi vammaispalvelulaki pyritään saamaan maaliin – "Olen aika toiveikas, että tämä on vielä mahdollista"
Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi (kesk.) on toiveikas, että perustuslakivaliokuntaan jo kerran kompastunut uusi vammaispalvelulaki saadaan hyväksyttyä vielä tällä vaalikaudella.
Lohen johtama valiokunta on sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehnyt muutokset, joita perustuslakivaliokunta lakiesitykseen edellytti. Perustuslakivaliokunnan pitää vielä hyväksyä muutokset.
– Vilpitön toiveemme on, että perustuslakivaliokunta ehtisi antaa lausunnon ja tekemämme muutokset tyydyttäisivät. Olen aika toiveikas, että tämä on vielä mahdollista, Lohi sanoo STT:lle.
Lakihanke on nykyisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Nykyiset lait on ollut tarkoitus yhdistää, jotta kaikki vammaiset saisivat vastaisuudessa palvelunsa saman lain perusteella. Vastaisuudessa vammaispalveluiden tarjoaminen perustuisi vamman aiheuttamaan toimintarajoitteiseen, kun nykyisin huomiota kiinnitetään diagnoosiin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että uusi vammaispalvelulaki pyritään saamaan hyväksytyksi tällä vaalikaudella. Hänen mukaansa puolueet ovat priorisoineet esitystä niin, että se saataisiin eteenpäin.
– Ilman muuta otamme sen käsiteltäväksi, että se ehtisi valmiiksi tällä vaalikaudella, Ojala-Niemelä sanoo.
Vielä tällä viikolla valiokunta ei Ojala-Niemelän mukaan ehdi käsitellä asiaa. Valiokunnan työlistalla on myös esimerkiksi saamelaiskäräjälain kiistanalainen muutos.
Esityksellä on aikapaine, sillä keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalikauden päättyessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuulla olevan mietinnön pitää ehtiä eduskunnan suureen saliin viimeistään 20. helmikuuta, eli kaiken kaikkiaan valiokuntatyöhön on käytettävissä vajaa kuukausi.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti aiemmin huomiota kolmeen isoon kokonaisuuteen.
Aiempaan verrattuna esityksessä on nyt selkeytetty sitä, millaisiin palveluihin henkilö on oikeutettu. Lisäksi muutosten myötä vammainen henkilö ei automaattisesti poistuisi lain piiristä, kun hän täyttää 65 vuotta. Myös hengityshalvauspotilaita koskeva korvaus säilytetään.
Sote-valiokunta teki lakiesitykseen samalla myös muita muutoksia. Niihin kuuluu päivä- ja työtoimintaan tulevien kuljetusten sekä vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitojen maksuttomuus. Tähän valiokunnan demarijäsenet olivat tyytyväisiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi valiokunnalle kirjallisen lausunnon, jonka pohjalta valiokunta pystyi tekemään vaaditut muutokset.
Vammaispalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 125 000 ihmistä.
