Väki uhmasi Hongkongissa poliisia kaduilla Kiinan 70-vuotispäivänä – Pekingissä jylläsi valtava paraati
Hongkongissa tuhannet ihmiset ovat uhmanneet poliisin mielenosoituskieltoa Kiinan 70-vuotispäivänä. Aktivistit ovat kutsuneet kansaa kaduille ”surun päivänä”, kun Kiinassa on juhlittu näyttävästi maan pyöreää syntymäpäivää.
15 000 sotilaan paraati ja 100 000 siviilin ohimarssi kulkivat tänään pitkin Pekingin katuja.
Kommunistijohtaja Mao Zedong julisti kansantasavallan syntyneeksi voittoisan sisällissodan jälkeen 1. lokakuuta 1949.
Erityishallintoalueella odotetaan mahdollisia uusia yhteenottoja demokratiaa ajavien mielenosoittajien ja poliisin välillä.
Hongkongin poliisi varoitti maanantaina, että juhlapäivästä voi tulla ”erittäin vaarallinen”.
Mielenosoittajat lähtivät Hongkongissa kaduille jo aamulla tarkoituksenaan vetää huomiota Manner-Kiinan juhlallisuuksista.
Poliisi on varoittanut ihmisiä olemaan osallistumasta ”laittomiin kokoontumisiin”.
Suuret mielenosoitukset poliittisten vapauksien puolesta ovat jatkuneet jo kuukausia.
Alun perin protesteissa vastustettiin kiisteltyä luovutuslakia, joka sittemmin peruttiin. Nyt mielenosoitukset ovat kasvaneet laajemmiksi aluehallinnon ja Kiinan keskushallinnon vastaiseksi liikkeeksi.
– Kolme kuukautta ja meidän viisi vaatimustamme on vielä täyttämättä. Meidän on jatkettava taisteluamme, sanoi V niin kuin verikosto -elokuvasta tuttuun naamioon pukeutunut mielenosoittaja uutistoimisto AFP:lle.
Myös poliisi on vahvasti läsnä Hongkongin kaduilla tänään. Hongkongin aluehallinnon johto puolestaan piti juhlapäivän aamuna lipunnostoseremonian eristetyllä alueella.
Viranomaiset ovat tehneet henkilötarkastuksia kaupungilla ja julkisessa liikenteessä, ja lisäksi yli kymmenen metroasemaa on suljettu.
Hongkongissa on tänään järjestetty myös Kiinaa puoltavia kokoontumisia.
– Me olemme kiinalaisia ja koko kansa juhlii, sanoi Kiinaa puolustava Kitty Chan AFP:lle.
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam osallistui sotilasparaatitilaisuuteen Pekingissä. Lamin kannatusluvut ovat historiallisen alhaiset.
Kiinan presidentti Xi Jinping vannoi 70-vuotispäivän juhlallisuuksissa Pekingissä, ettei mikään voima voi vavisuttaa Kiinaa.
– Ei ole voimaa, joka voisi ravistella tämän hienon maan perustuksia. Ei ole voimaa, joka voi estää Kiinan kansakuntaa ja maata menemästä eteenpäin, niin sanottuun Mao-pukuun pukeutunut presidentti sanoi puheessaan.
Xi painotti myös puheessaan, että Kiinan on noudatettava yhden valtion ja kahden järjestelmän politiikkaa.
Ohjelmassa oli myös suuri sotilasparaati, jota Kiinan valtionmedia kutsui maan historian suurimmaksi. Sotilasparaatissa Tiananmenin aukiolle lipui panssarivaunuja, ohjuksia ja lennokkeja.
Kiina esitteli paraatissa aseteollisuutensa uusimpia saavutuksia, kuten mannertenvälisen DF-41-ydinohjuksen sekä yliääninopeuteen yltävän lennokin.
Paraatin yhteydessä hävittäjät tekivät ylilennon läpi Pekingin savusumun ja helikopterit lensivät muodostelmassa, joka muodosti luvun 70.
Xi otti sotilaiden lisäksi vastaan myös siviilikansalaisten ohimarssin.
Paraatissa kulki myös valtavia muotokuvia Xistä ja Maosta sekä muista maan entisistä johtajista, jäljennös avaruusraketista ja matkustajakoneesta sekä hymyileviä etnisten vähemmistöjen edustajia – siitäkin huolimatta, että Kiinaa syytetään monenlaisista ihmisoikeusloukkauksista.
Pekingin juhlallisuuksien turvallisuusjärjestelyt olivat tiukat. Teitä oli suljettu ja esimerkiksi leijojen lennättäminen oli kokonaan kielletty.
Kommunistit nousivat Kiinassa valtaan ja kansantasavalta perustettiin, kun Maon johtamat kommunistit kukistivat lännen tukeman Kuomintang-puolueen hallituksen sisällissodassa.
Kuomintangin jäänteet vetäytyivät Taiwanin saarelle, joka on siitä lähtien ollut oma valtionsa. Kiina tosin pitää Taiwania omana maakuntanaan.
Kansantasavallan ensimmäiset vuosikymmenet olivat taloudellisesti ankeita, ja Maon epäonnistuneet kampanjat johtivat kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan.
Maon kuoltua vuonna 1976 valtaan nousi Deng Xiaoping, jonka talousuudistukset aloittivat vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun ja nostivat Kiinan maailman toiseksi suurimmaksi talousmahdiksi.
Vaikka kommunistipuolueen ote vallankahvasta on edelleen vahva, on presidentti Xillä edessään paljon haasteita.
Kauppasodan Yhdysvaltain kanssa pelätään hidastavan Kiinan talouskasvua, jonka ylläpitäminen ei muutenkaan ole helppoa. Uusimmaksi päänsäryksi on tänä vuonna noussut Hongkongin tilanne.
Kiinan hallitus toivoikin ennalta, että juhlapäivän herättämä kansallistunne vahvistaa sen asemaa kansalaisten silmissä.
– Peking haluaa korostaa modernisoituja asevoimiaan, poliittista yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä suojella intressejään, arvioi Kiina-tutkija Adam Ni sydneyläisestä Macquarien yliopistosta.