Väitöstutkimus: Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat kärjistyneet – Tutkija: "Polttava yhteiskunnallinen ongelma"
Korkeakoulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja suurituloiset äänestävät vaaleissa todennäköisemmin kuin muut kansalaiset.
Äänestysaktiivisuuden kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana tällä vuosituhannella, mutta sosioekoniset erot ovat kärjistyneet huomattavasti.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjatutkimuksesta.
Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista äänesti 86 prosenttia, kun taas peruskoulunsuorittaneiden vastaava luku oli 31 prosenttia.
Viime vuosikymmeninä on ajateltu yhteiskuntaluokkien poliittisen merkityksen vähentyneen.
– Moni on jo luullut, ettei yhteiskuntaluokka vaikuta äänestämiseen. Aiempi tutkimus on löytänyt tukea sosioekonomisen aseman selitysvoiman heikkenemiselle äänestysvalinnassa, tutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteaa.
Hänen tuore väitöstutkimuksensa osoittaa kuitenkin toista; yhteiskuntaluokka selittää edelleen voimakkaasti äänestämistä.
Tämä ei koske niinkään äänestysvalintaa, vaan sitä, käykö kansalainen ylipäätään äänestämässä vai ei.
– Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä, Lahtinen sanoo.
Hän katsoo tulostensa viittaavan siihen, että äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä aiemmin on ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että perhetausta ja vanhempien koulutustaso vaikuttavat nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden vanhempien nuoriksi aikuisiksi varttuneiden lasten äänestysprosentti oli vain 28.
Sen sijaan mikäli ainakin toisella vanhemmista oli korkeakoulututkinto, jälkikasvu äänesti 69 prosentin voimalla.
– Vaikka periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus vallitsee Suomessa, käytännössä kaikki eivät lähde leikkiin samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen, Lahtinen huomauttaa.