Väitös: Pitkäkään lasten kotihoito ei välttämättä heikennä äidin uranäkymiä – valinnanvapautta tukeva lastenhoitopolitiikka perusteltua
Alle kolmevuotaiden lasten hoitoon tarkoitettua kotihoidontukea arvostellaan etenkin kokoomuksen suunnalta siitä, että se heikentää äitien asemaa työelämässä. Tutkimustulokset eivät tue tätä väitettä.
VTM, KTM Sirpa Weckström on tutkinut Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa lasten kotihoitoa sekä äitiyden ja palkkatyön yhdistämistä äitien subjektiivisesta näkökulmasta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan verrattain pitkään kotona, arvioivat he kotona vietetyn ajan heikentäneen uraansa harvemmin kuin äidit 11 muussa Länsi-Euroopan maassa.
Valinnanvapautta tukeva lastenhoitopolitiikka saattaa näin ollen vähentää subjektiivisesti koettuja uravaikutuksia.
Weckströmin mukaan tutkimuksen tulokset eivät tue yleistä työaikojen pidentämistä, eikä niiden perusteella voida suositella tuetun kotihoidon lyhentämistä äitien osalta.
Etenkin niissä perheissä, joissa työhön paluu merkitsisi merkittävää työn ja perheen välistä ristiriitaa, voi pidempi kotihoito tuntua perustellulta.
– Jos äitien työhön osallistumista halutaan nostaa, olisi hyvä vahvistaa esimerkiksi isien valinnanvapautta perhevapaiden käytössä sekä laajentaa molempien vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Samalla mahdollinen työstä perheeseen suuntautuva ristiriita, joka johtuu työajoista, työkiireestä sekä muista kuormitusta aiheuttavista työn piirteistä, tulisi huomioida työpaikoilla, korostaa Weckström.
Weckström havaitsi, että vaikka suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan melko pitkään kotona, vain noin neljännes heistä katsoi, että naisen tulisi olla valmis vähentämään palkkatyötä perheensä takia. Väite sai vähemmän kannatusta vain Ruotsissa ja Tanskassa.
Huolimatta pitkistä kotihoitojaksoista lasten kotihoidon ei yleensä katsottu heikentäneen äidin ammatillista uraa. Alle viidennes kaikista suomalaisäideistä arveli uransa kärsineen kotihoidon takia. Kouluikäisten lasten äideistä näin ajatteli enää joka kymmenes.
Myös ne suomalaisäidit, jotka olivat hoitaneet lapsiaan pitkään kotona, raportoivat verrattain vähän negatiivisia uravaikutuksia.
– Päivähoidon hyvä saatavuus sekä mahdollisuus valita tuettu kotihoito kunnallisen päivähoidon sijasta helpottavat työhön ja uraan liittyvien tavoitteiden sekä työtilanteen huomioon ottamista äitien ja perheiden päättäessä kotihoidon kestosta. Tämä saattaa osaltaan selittää vähäiseksi koettuja uravaikutuksia. Toisaalta esimerkiksi eri elämänalueiden arvottaminen saattaa vaikuttaa siihen, miten äiti uravaikutukset kokee, Weckström huomauttaa.
Suomalaisäitien työajat olivat pisimpien joukossa.
Sirpa Wecktsröm
Sekä kotona lapsiaan hoitavat että työssäkäyvät suomalaisäidit olivat tyytyväisiä elämäänsä.
Työstä perheeseen suuntautuva ristiriita kuitenkin heikensi työssäkäyvien äitien elämään tyytyväisyyttä. Kolme neljästä suomalaisäidistä koki ainakin joskus, ettei perheelle jää riittävästi aikaa työn takia. Usein tai aina aikapulaa raportoi joka kolmas äiti. Yli puolet suomalaisäideistä arveli työpaineidensa häiritsevän perheenjäseniään ainakin joskus. Joka kymmenes raportoi toistuvaa häiriötä.
– Suomalaisäidit raportoivat työstä perheeseen suuntautuvaa ristiriitaa useammin kuin äidit muissa maissa. Tätä negatiivista siirräntää selittävät pitkät työpäivät sekä kiire töissä. Suomalaisäitien työajat olivat pisimpien joukossa ja työkiirettä raportoi lähes puolet heistä. Työn negatiivinen siirräntä perhe-elämään oli verrattain yleistä myös suomalaisten isien keskuudessa, Weckström kertoo.