Vaarallisuusarviosta ratkaisu? – Hallitus aikoo tarttua vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamiseen
Pitäisikö rikollisista tehdyillä vaarallisuusarvioilla olla nykyistä enemmän väliä, kun mietitään rikollisen pääsyä vapaalle jalalle?
Tätä oikeusministeriö aikoo selvittää –Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman tarkka kirjaus on ”arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perusteellisesti”.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Mirja Salosen mukaan vielä ei ole päätetty, keitä kuuluu tähän ”vaarallisimpien” väkivaltarikollisten ryhmään, jonka vapauttamisedellytyksiä hallitus aikoo punnita.
Todennäköisimmin jotain tapahtuu Salosen arvion mukaan kuitenkin elinkautisvankien vapauttamiselle, koska sitä koskeva selvitystyö alkoi jo viime hallituskaudella ja selvityksen on määrä valmistua syksyyn mennessä.
On henkirikoksiin syyllistyneitä, joille on tehty vaarallisuusarvioita ihan toistuvasti, mutta eihän se hyödytä mitään, kun he pääsevät toistuvasti ulos.
kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski
Monien vakavien väkivalta- ja henkirikosten syyttäjänä tunnetun kihlakunnansyyttäjä Eija Velitskin mielestä hallituksen aikeet tarttua elinkautisvankien vapauttamiseen on hyvä alku, muttei se riitä.
– Vaarallisuusarvio pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön. Kun täältä päin katsoo, niin näyttää siltä, ettei sillä ole oikeastaan mitään painoarvoa.
Vaarallisuusarviossa oikeuspsykiatri arvioi, onko ihmistä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
– On henkirikoksiin syyllistyneitä, joille on tehty vaarallisuusarvioita ihan toistuvasti, mutta eihän se hyödytä mitään, kun he pääsevät toistuvasti ulos, Velitski sanoo.
Neljän seinän sisällä olevia vaarallisia väkivaltarikollisia on monenlaisia.
On elinkautisvankeja sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon eli niin sanottuun pakkohoitoon määrättyjä, jotka on todettu syyntakeettomiksi.
Sitten on heitä, jotka istuvat esimerkiksi taposta määräaikaista rangaistusta, josta pääsee rangaistuksen kärsittyä vapaaksi.
Velitskin mielestä kaikille toistuviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille pitäisi tehdä vaarallisuusarvio, kun pohditaan heidän vapauttamistaan esimerkiksi koevapauteen.
Nykyisin vaarallisuusarvio voidaan tehdä esimerkiksi siinä yhteydessä, kun tuomioistuin määrää syytetyn mielentilatutkimukseen.
Myös elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa tehdään vaarallisuusarvio, jolloin käytetään myös nimeä riskiarvio.
Miksi vaarallisuusarvio sitten painaa nykyisin niin vähän, että erittäin vaaralliseksi todettu ihminen voidaan päästää vapaaksi elinkautisesta?
Vaarallisuusarvioiden luotettavuus ei ole yksiselitteinen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen.
– Jos oikeus perustaa ratkaisunsa arviointimenetelmiin, jotka eivät ole sataprosenttisen luotettavia, niin missä määrin henkilöiden oikeusturva toteutuu?
Ovatko arviot siis epävarmoja?
– Oikeissa käsissä, oikeana ajankohtana ja oikealle henkilölle tehtynä ne voivat olla suuntaa antavia, Ahlgren-Rimpiläinen sanoo.
Vaarallisuusarviointi on tulevaisuuteen katsovaa. Ei ole tiedettä, joka pystyy vastaamaan kysymykseen henkilön vaarallisuudesta. Se on tietyllä tavalla valtava dilemma.
rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla. Epävarmuuden takia oikeus ei voi tuijottaa yksin vaarallisuusarviota.
– Vaarallisuusarviointi on tulevaisuuteen katsovaa. Ei ole tiedettä, joka pystyy vastaamaan kysymykseen henkilön vaarallisuudesta. Se on tietyllä tavalla valtava dilemma, Nuotio sanoo.
Rikosoikeus taas katsoo menneeseen, koska jo tapahtunut on varmaa.
Siksi oikeus pohtii elinkautisvankia vapauttaessaan, kuinka vakava rikos on ollut, onko vanki syyllistynyt useita kertoja rikoksiin ja miten tämä on käyttäytynyt vankilassa. Vaarallisuusarvio on vain yksi kriteeri pohdinnassa.
Vaarallisuusarvion painoarvo on muotoutunut oikeuskäytännössä, Nuotio arvioi.
– Mutta se on ollut myös lainsäätäjän tietoinen valinta. On varmasti ihan aiheellista katsoa tätä tilannetta, mutta minun on vaikea uskoa, että siihen olisi tulossa aivan radikaalia remonttia.
Hallituksella ei ole vielä konkreettisia linjauksia siitä, miten vaarallisuusarvion painoarvo lisääntyisi – vai lisääntyykö ollenkaan.
Tarkoituksena on muun muassa käynnistää tutkimushanke vaarallisuusarvioiden tekemisestä ja luotettavuudesta.