Vaalitulokset olivat Helsingin keskustalaisille šokki – nyt uuden nousun eväitä etsitään kissojen ja koirien kanssa
Keskusta pitää aatettaan universaalina, kaikkialle soveltuvana, mutta etelän suuret kaupungit ovat yhä vain valloittamatta.
Sekä eduskunta- että eurovaaleissa keskustan prosentit olivat koko pääkaupunkiseudulla erittäin alhaiset. Helsingin, Espoon ja Vantaan valtuustoissa vain kahdeksan kaikkiaan 227 valtuutetusta on keskustalaisia.
Liina Tiusanen johtaa Helsingin keskustanuoria. Hän näkee keskustan nuorisojärjestöllä olevan kohtuullisen aktiivista toimintaa, mutta ongelma on siinä, miten tavoittaa nuoret.
– Keskustaa ei nuorten keskuudessa oikein tunneta, mutta ei välttämättä muitakaan puolueita. Jos yhteiskuntaopin tunneilla puolueet käydään vain hyvin nopeasti läpi, ei mielikuvien syntymiselle ole tilaakaan. Olen jopa kuullut, että puolueita oppitunneilla läpikäytäessä keskustan kohdalla sanotaan vain, että tämä on se maalaisten puolue.
Puolueen Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho näkee, että vaikka keskustasta ei ehkä tiedetä tarpeeksi, myös ennakkoluulot alkavat hälvetä.
– Nuorilla aikuisilla ja uussuomalaisilla ei ole samanlaisia ennakkoluuloja keskustaa kohtaan kuin pääkaupunkiseudulla on aiemmin ollut. He tekevät rehelliset arviot puolue puolueelta ja ehdokas ehdokkaalta ja sitä kautta muodostavat näkemyksensä.
Tiusanenkin näkee haasteista huolimatta enemmän mahdollisuuksia. Hän muistuttaa, että paljon on kiinni keskustalaisista itsestään.
– Nyt on puhuttu siitä, että vaalitappion myötä pitäisi palata maaseudun asiaan ja maaseutujuurille. Se on kuitenkin aatteen aliarvioimista, sillä teemoillamme, kuten lähidemokratia, yhteisöllisyys, köyhän asia ja perheet, voi menestyä missä vain.
On puhuttu, että vaalitappion myötä pitäisi palata maaseudun asiaan. Se on aatteen aliarvioimista.
Liina Tiusanen
Keskusta menetti molemmat pääkaupunkiseudun kansanedustajat kevään vaaleissa.
Helsingin vaalipiirissä ministeri Kimmo Tiilikaisen lento ei riittänyt puolueen ainoan paikan säilyttämiseen, ja Uudellamaalla tiputusta oli kahden paikan verran.
Edellisissä vaaleissa Uudenmaan kansanedustaja saatiin Espoosta, mutta nyt vaalipiirin kumpikaan kansanedustaja ei ole pääkaupunkiseudulta.
Politiikantutkija Kari Paakkunaisen mukaan keskustan pitää muuttaa perinteistä aluepoliittista puhetapaansa, jos se haluaa menestyä pääkaupunkiseudulla.
– Kannattaa välttää naulautumista ahtaan aluepolitiikan retrolupausten myötä perinteisyyden voimaksi. Helsingin merkitys ei avaudu aluepolitiikan termein. Pääkaupungin rooliin kuuluu osa globaalissa politiikassa, samoin kuin vahvana kansallisena median, tutkimuksen ja kulttuurisen tulkinnan paikkana.
Paakkunaisen mukaan keskusta ei ole puolueena sellainen, joka puhuisi pääkaupungin erityisrooliin sopivista kansainvälisistä ja kansallisen johtajuuden asioista.
– Pääkaupunki haastaa lähes kaikkien puolueiden kapeat intressilokerot. Kokonaisuudet ovat tärkeitä. Eurooppapuolueina yksilölliset ja verkottavat, myönteisinä nähdyt vaihtoehdot kokoomus ja vihreät menestyvät. Keskusta taas ei ole eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan liikkeellepanija.
Pääkaupunkiseudun keskustatoimijat haluavat painottaa sekä ihmisten arkea lähellä olevia asioita että pääkaupunkiseudun roolia valtakunnallisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Voiton keskusteluissa äänestäjien kanssa vievät ehkä kuitenkin arjen asiat.
Vantaalaisen kaupunginvaltuutetun Irja Ansalehto-Salmen mukaan valtakunnallinen ilmapiiri vaikuttaa keskustan kannatukseen erityisen paljon juuri pääkaupunkiseudulla.
– Äänestäjiä kiinnostavat sekä valtakunnalliset että paikalliset asiat. Lähellä kiinnostaa se, miten palvelut tai vaikkapa kaavoitus järjestetään, ja keskusta onkin aktiivisesti vaikuttanut näissä kysymyksissä. Kannatuksen taso on kuitenkin riippuvainen siitä, mitä valtakunnan tasolla tehdään.
Valtakunnanpolitiikan vaikutus on erityisen merkittävää pääkaupunkiseudulla myös Siika-ahon ja Helsingin valtuutettu Terhi Peltokorven mielestä.
– Kaupungissa olemme pieni toimija, joten keskustan näkyvyys tulee herkemmin siitä, mitä teemme valtakunnan tasolla, Peltokorpi sanoittaa.
– Ei Helsinki kilpaile muun Suomen kanssa, vaan kansainvälisillä kentillä muiden pääkaupunkien kanssa. Tätä emme aina näe, mutta eipä sitä tunnu tajuavan Helsingin pormestarikaan, Siika-aho sivaltaa.
Peltokorven mukaan helsinkiläisiä kiinnostavat täsmälleen samat asiat kuin muitakin suomalaisia, mutta keskustalainen viesti ei ole tarpeeksi kilpailukykyinen muiden kanssa.
– Mediat kysyvät ensisijaisesti suurten puolueiden mielipiteitä kaupungin asioihin. Meille suurin haaste on juuri tutuksi tuleminen. Sosiaalinen media voi tätä epäsuhtaa tasoittaa, ja meillä onkin onneksi monia hyviä nuoria, jotka ovat somessa paremmin kotonaan kuin me hieman vanhemmat polvet.
Toinen helsinkiläinen keskustavaltuutettu Laura Kolbe tiivistää viestinsä juuri puolueen nuorille.
– Nuorten tulee ottaa valta puolueessa. Heidän, jotka tulevaisuutta tulevat elämään, on myös tehtävä tulevaisuutta tavalla, joka puhuttelee kaikkialla.
Keskusta on vuosikymmenen mittaan ottanut uusia askelia puolueen yhteiseen kaupunkitoimintaan.
Kaupunkiasioista vastaava puoluetoimiston järjestösuunnittelija Matias Ollila on kartoittanut keskustan mahdollisuuksia kaupungeissa laajalti. Tilanne ei ole hyvä, mutta askelmerkit nousulle on mahdollista löytää.
– Keskusta tarvitsee asiaomistajuutta teemoihin, joiden kautta voi profiloitua paremmin. Sivistys, lähikasvatus, ruoka, yrittäjyys ja ympäristö ovat teemoja, joissa keskustalla on mahdollisuuksia. Ihmisille on luotava myös vaikutusmahdollisuuksia puolueen kautta ja kohderyhmät on tiedostettava tarkkaan.
Ollila terävöittää, että keskustan on myös luotava aivan uusia poliittisia ratkaisuja, joiden kautta se saa etulyöntiasemaa.
– On tärkeää tuoda esille jokin ratkaisu, jota ei aiemmin ole ollut kenelläkään muulla, tai uudenlaisen politiikan tarve, jota ei ole välttämättä tiedostettukaan. Kun keskusta löytää tällaisen raon, tulee siitä houkuttelevampi myös kaupungeissa.
On tärkeää tuoda esille jokin ratkaisu, jota ei aiemmin ole ollut kenelläkään muulla.
Matias Ollila
Espoossa keskusta sai edellisissä kuntavaaleissa peräti lisäpaikan, vaikkei paikkaluku edelleenkään ole kolmea korkeampi. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tommi Halkosaari ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen ovat tyytyväisiä uuteen suuntaan.
– Espoossa on raikasta tekemisen meininkiä, ja toimintaan on saatu uusia, nousevia kykyjä. Meillä Vantaalla uutta sukupolvea ei vielä ole samalla tavalla saatu mukaan, piiripomo Kuokkanen sanoo.
– Tärkeintä on olla näkyvillä. Meillä ei kuitenkaan ole tarpeeksi aktiiveja, ja harvoja näkyviä rasittaa hartioidemme kapeus. Espoon keskusta on onnistunut kuitenkin profiloitumaan. Me esimerkiksi pidämme parhaiten sellaisten pitkään kaupungissa asuneiden ihmisten puolta, jotka ovat jäämässä puristuksiin kaupungin kasvaessa ylös ja leveämmälle, Halkosaari kertoo.
Halkosaari näkee, että liian monelle nousee seinä vastaan keskustan imagon kanssa.
– Imago ja yksittäiset asiat ratkaisevat kaupungeissa aika paljon. Kaupungistuminen kiihtyy, mutta keskusta ei tätä halua kunnolla tunnustaa, eikä maaseudun puolustamisesta päästä myös kaupunkeihin sopivaan imagoon.
Pääkaupunkiseudun aktiiviväki toivookin puolueelta yhä enemmän tukea ja resursseja kaupunkityöhön.
– Toimimme Vantaalla vain talkoovoimin, toisin kuin moni muu puolue. Talkootyö on arvokasta ja tärkeää, mutta jaksaminen voi olla koetuksella, eikä kaikkeen ehdi pelkästään vapaaehtoisvoimin, Ansalehto-Salmi toteaa.
– Meillä on työntekijä, mutta edes se ei tahdo riittää. Viestinnän ja strategian toteuttaminen vaatisi lisävoimaa, Tiusanen katsoo.
Kuokkanen pitää tärkeänä poliitikkojen urapoluista syntyviä tarinoita.
– Keskustalaiset eivät kunnolla viitsi myöntääkään, miten valtava merkitys pääkaupunkiseudulla on. Täältä tarvitaan tarinoita siitä, että keskustankin kautta voi päästä valtuustoon ja sieltä taas valtakunnanpolitiikan ja puolueen merkkipaikoille.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan paperilehdessä 7.6. Lehden voi tilata täältä .