Uusia lääkkeitä saadaan Suomen markkinoille yhä hitaammin
Uusien lääkkeiden käyttöönotto Suomessa on hidastunut, selviää eurooppalaisen tutkivan lääketeollisuuden keskusjärjestön EFPIA:n tuoreesta selvityksestä.
Selvityksessä mitattiin innovatiivisten lääkkeiden käyttöönottoa ja myyntiluvan saamiseen kuluvaa aikaa. Suomen sijoitus 36 maan vertailussa oli 18:s. Muista Pohjoismaista Suomen edellä olivat Ruotsi ja Tanska.
Tuore selvitys kattaa kaikki uudet lähes 170 vuosina 2019–2022 keskitetyn eurooppalaisen menettelyn kautta myyntiluvan saanutta lääkevalmistetta.
Tulosten perusteella suomalaispotilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muihin Euroopan maihin verrattuna, toteaa Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen.
– Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen potilas joutuu odottamaan uutta lääkehoitoa entistä pidempään, Virolainen kertoo STT:lle.
Lääkehoitoon pääsyn viivästyminen voi Virolaisen mukaan vaarantaa myös potilasturvallisuutta. Yksittäisten lääkkeiden saatavuuden rinnalle Virolainen nostaa myös Suomen huoltovarmuuden.
– Kyllähän meidän pitää koko ajan miettiä sitä, että onko Suomella mahdollisuus saada niitä kaikkia kriittisiä lääkkeitä. Toistaiseksi tilanne on ollut ihan asiallinen, mutta kyllä siinä ollaan koko ajan varpaillaan.
Myyntiluvan saadakseen uudet lääkeaineet etenevät ensin Euroopan lääkevirasto EMA:n keskitettyyn arvioon ja EU-komissio myöntää tehokkaiksi ja turvallisiksi arvioiduille lääkkeille myyntiluvat. Tämän jälkeen kussakin maassa päätetään erikseen siitä, otetaanko lääkkeet julkisin varoin kustannetun hoidon piiriin. Esimerkiksi Suomessa lääkkeet jaotellaan Kela-korvausta saaviin ja sairaalavalmisteisiin.
Suomessa uusien lääkeaineiden hoidollisen arvon ja kustannusten arviointi on suhteellisen hidasta tai päättyy useammin negatiiviseen ratkaisuun verrokkimaihin verrattuna. Käyttöönottoa viivästyttää osaltaan juuri arviointijärjestelmän monimutkaisuus Kela-korvausta saavien ja sairaalavalmisteiden välillä, Virolainen sanoo.
– Olennaista on se, että viranomaisprosessit olisivat mahdollisimman sujuvat.
Sosiaali- ja terveysministeriön tänä vuonna käynnistämässä hankkeessa on tavoitteena yhdenmukaistaa uusien avolääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointia. Hankkeen työryhmän on määrä saada työ valmiiksi syksyllä 2025. Toiveena on, että uusien lääkeaineiden arviointiprosessi olisi mahdollisimman yhtenäinen Kela-korvausta saavien lääkkeiden ja sairaalavalmisteiden välillä, mikä edesauttaisi lääketeollisuuden investointien jatkumista Suomeen, Virolainen kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Lauri Pelkonen kertoo, ettei ole tutustunut tarkemmin EFPIA:n selvitykseen. Hänen mukaansa Suomessa lääkehoitoon pääsy muun muassa syövänhoidossa on kuitenkin EU-tasolla hyvä. Lisäksi apteekista ostettavissa avohuollon lääkkeissä otettiin vuonna 2017 käyttöön uusi mekanismi ehdollinen korvattavuus, jonka myötä uusia lääkkeitä on saatu potilaiden käyttöön.
– Siitä tulokset ovat olleet hyviä, Pelkonen kertoo STT:lle.
Lääkeyhtiöillä on lopulta päätösvalta siitä, millä aikataululla ne tuovat uusia lääkkeitä maahan ja hakevat niitä korvattavaksi. Tämä on saattanut johtaa siihen, että yhtiöt hakevat lääkkeelle korvattavuutta tietyistä maista ensin, Pelkonen kertoo.
Pelkosen käsityksen mukaan pitkäaikaisten lääkeaineiden saatavuus on ollut Suomessa verrattain hyvä.
– Haasteitahan on kautta EU:n tällä hetkellä, mutta Suomessa tilanne on ollut ihan kohtalaisella tasolla.
Lisäksi lääkkeisiin liittyvää huoltovarmuutta kehitetään parhaillaan osana hallitusohjelman kirjausta, joka koskee lääkkeiden velvoitevarastoinnin uudistamista, Pelkonen sanoo.