Uusi osaamiskeskus edistämään julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja laatua – Hankintojen arvo vuosittain noin 35 miljardia euroa
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseksi perustettu verkostomainen osaamiskeskus (KEINO) alkaa tarjota palveluita ja neuvontaa valtiolle, maakunnille ja kunnille.
KEINO-osaamiskeskuksen vastuuministerien Mika Lintilän (kesk.), Kimmo Tiilkaisen (kesk.) ja Jari Lindströmin (sin.) mukaan julkisilla hankinnoilla voidaan tukea kestävää kehitystä, kirittää innovaatioita sekä harjoittaa elinkeino- ja talouspolitiikkaa.
Julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron edestä. Summa vastaa noin 16 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
– Hankinnat ovat tehokas keino edistää ja testata uusia ratkaisuja julkisella sektorilla, elinkeinoministeri Lintilä (kesk.) toteaa.
Hänen mukaansa osaamiskeskuksella on hyvät edellytykset kehittää markkinoita ja kilpailukykyä.
Meillä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi kaupunkien sähkö- ja kaasubussihankinnoista sekä maailmankuuluista hirsi- ja puukouluista.
Ministeri Kimmo Tiilikainen
Verkostomaisen KEINO-osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten hiilineutraaliuden, työllisyyden ja resurssitehokkuuden toteutumista.
Lisäksi osaamiskeskuksen päätavoitteisiin lukeutuvat muun muassa kiertotalouden edistäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä viennin tukeminen.
Julkisen sektorin vakiintuneita hankintakäytäntöjä on syytä uudistaa, asunto-, energia ja ympäristöministeri Tiilikainen (kesk.) näkee.
– Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta sekä lisätä resurssitehokkuutta. Meillä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi kaupunkien sähkö- ja kaasubussihankinnoista sekä maailmankuuluista hirsi- ja puukouluista, hän muistuttaa.
Lintilän ja Tiilikaisen kanssa hankkeen vastuuministerinä toimiva työministeri Jari Lindström (sin.) korostaa, että julkisissa hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös sosiaaliset kriteerit.
– Hankinnan kohde voidaan määritellä ja kuvata niin, että otetaan huomioon sosiaalisten kriteerien käyttö, mikä voi edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä., Lindström korostaa.