Uudet supertolpat ovat keventäneet merkittävästi autoilijoiden kaasujalkaa – "Niistä on tehty vähän sellaisia ansoja", kritisoi Autoliitto
Maanteiden uudet supervalvontakamerat vähentävät viikatemiehen hommia urakalla.
Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana nelostiellä ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun niitä vastaavaan aikaan edellisvuonna oli kaksi. Loukkaantuneita oli kolme, kun edellisvuonna niitä oli kahdeksan.
– Keskinopeudet ovat laskeneet yllättävän paljon, eli jopa kaksi kilometriä tunnissa, mikä on todella paljon keskinopeudessa. Merkitys on ollut suuri, vahvistaa Poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Ihalainen.
Nelostien lisäksi uusia supertolppia tuli kuutostielle, missä onnettomuudet ovat niin ikään vähentyneet. Yhteensä tolppia on kuluvan vuoden aikana asennettu parisataa.
Määrä on vielä vähäinen, jos sitä vertaa vanhoihin valvontakameroihin eli ”linnunpönttöihin”, joita on teiden varrella vajaat tuhat.
– Kun keskinopeudet laskevat, niin loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät vähenevät pitkällä aikavälillä. Tämä on ihan selkeä suuntaus ympäri maailmaa, Ihalainen tietää.
Uusien supertolppien huhuttiin ennen niiden tuloa havaitsevan suurin piirtein paikatkin kuljettajan hampaista, mutta aivan näin tarkasta valvonnasta ei ole kyse.
Toki tarkoilla kameroilla voisi tehdä monenlaista, mutta toistaiseksi kamerat keskittyvät nopeuksiin ja ajokäyttäytymiseen.
Kun tieliikennelaki kesäkuussa uudistuu, alkaa tolpista napsahdella liikennevirhemaksuja myös kännykkään puhumisesta ajaessa tai turvavyön käyttämättä jättämisestä.
– Muun muassa Liikkuvan poliisin perinneyhdistys ja Autoliitto haluavat korostaa tätä vastakkainasettelua, puhutaan aina vain nopeusvalvonnasta. Tolpilla – myös niillä vanhoilla – valvotaan myös paljon muuta, Ihalainen muistuttaa.
Ihalainen luettelee koko joukon peltipoliisin valvontakohteita: punaisia päin ajaminen, katsastamattomien ajoneuvojen havaitseminen, rästissä olevat autoverot, kortittomat kuskit tai vaikkapa varastetut autot.
– Ihan hyviä kuvia niillä vanhoillakin tolpilla tulee. Toki uusilla kameroilla, joissa on puhtaat linssit ja säädöt ihan kohdallaan, otokset ovat vieläkin parempia, Ihalainen kehuu.
Supertolppia tulee koko ajan lisää, mutta lähivuosina ne eivät tule korvaamaan vanhoja peltipoliiseja. Yksi tolppa maksaa 20 000–25 000 euroa.
Kaupunkeihin asennettavat tolpat maksaa kaupunki ja maanteiden varsiin pantavat valtio.
Autoilijoiden etujärjestön Autoliiton mukaan kameroita on nykyisin paikoissa, joissa nopeusrajoitus on helppo ylittää hetkellisesti tahattomasti.
– Niistä on tehty vähän sellaisia ansoja, jotka tulevat yllättäen vastaan. Siitä voi tehdä päätelmän, että tärkeintä on sakkotulojen kerääminen, sanoo Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki.
Joutsjoen mukaan hyvää mallia sijoitteluun saisi naapurimaastamme Ruotsista, joissa kamerat on sijoitettu vaarallisiin paikkoihin, ja varustettu vielä erillisillä varoitusmerkeillä.
– Jos liikenneturvallisuuteen pyritään, etumerkki valvontakamerasta auttaa. Silloin autoilijat tietävät varoa, ja sehän kameran perimmäinen tarkoitus tulisi olla, Joutsjoki sanoo.