Uudenmaan piiri otti asennon kohti eduskuntavaaleja – Vanhanen, Kaikkonen ja Viljanen ehdolle
Eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja ajankohtainen poliittinen tilanne antoivat pohdittavaa keskustan Uudenmaan piirin syyskokouksessa.
Karkkilan Pohjanpirttiin oli saapunut keskustaväkeä lähes täysi sali nimeämään eduskuntavaaliehdokkaita ja puhumaan politiikkaa. Ehdokasasettelussa tilanne selkiintyi merkittävästi, kun piirin kokenein kansanedustaja Matti Vanhanen ilmoitti lähdöstään vaaleihin.
Entinen pääministeri sanoi joutuneensa pohtimaan motivaatiotaan tosissaan muun muassa siksi, ettei presidentinvaalien tulos vastannut hänen odotuksiaan. Myös poliitikan muuttuminen lajina askarrutti.
Vanhasen mukaan politiikka on nykyään kuin uusi laji, jota hän ei koe oikein omakseen.
– Siitä huolimatta ja oikeastaan tästä johtuenkin koen, että kyllä minulla motivaatiota sittenkin riittää taistella tätä ilmapiirin kehittymistä vastaan, joka on käynnissä, Vanhanen totesi ja sai raikuvat aplodit.
Ehdokkuutensa vahvistivat jo myös kansanedustajat Eerikki Viljanen ja Antti Kaikkonen. Keskustan neljännen uusmaalaisen kansanedustajan, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ehdokkuus jäi vielä auki.
Eduskuntavaalien ehdokaslistasta jäi täyttämättä vielä yli puolet. EU-vaaleihin nimettiin jo ehdolle espoolainen Raul Kajak.
Piirikokous valitsi myös entisen puheenjohtajiston jatkamaan tehtävissään.
Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen muistutti väkirikkaan vaalipiirin merkityksestä vaaleissa.
Nyt 35 kansanedustajan Uudenmaan vaalipiiri on saamassa tulevissa vaaleissa sisäisen muuttoliikkeen vuoksi jälleen yhden paikan lisää, todennäköisesti Savo-Karjalan kustannuksella.
Kuokkasen mukaan epäonnistumista Uudellamaalla ei voi korvata muualla Suomessa, jossa on pienemmät äänimäärät.
Kuokkanen sanoi suoraan, ettei tulevista vaaleista tule keskustalle helpot.
– Se noste, mikä meillä viime kerralla oli, on tällä hetkellä demareiden siipien alla.
Kuokkanen myönsi, ettei keskustan kannata lähteä tavoittelemaan Uudellamaalla suurimman puolueen asemaa.
– Se ei ole realistista tällä hetkellä. Mutta meidän pitää pystyä tekemään hyvä tulos vaaleista toiseen.
Puoluejohdon terveiset kokoukseen tuonut varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi, että jos asiat ratkaisisivat, keskustan gallup-kannatus olisi vähintään 25, todennäköisesti 30 prosenttia.
– Me olemme ylivoimaisia. Meidän valmistelukoneistomme on kaikkine heikkouksineenkin ylivoimainen verrattuna muihin puolueisiin.
Rehulan mukaan keskustalaiset tekevät työnsä ja kotiläksynsä huolella ja tietävät mistä puhutaan. Hän muistutti, että politiikassa on pystyttävä kuitenkin herättämään myös tunteita.
Rehulan mukaan keskustaväestä huokuu nyt epäilys ja eduskunnassa on hyvin perinteinen tilanne noin puolta vuotta ennen vaaleja.
Kuvioon kuuluu, että gallupeita aletaan katsella ja omaa kohtaloa miettiä tilanteessa, jossa on täysi työ viedä tärkeitä hallituksen esityksiä eteenpäin. Syväkurkkuja on ollut liikkeellä kuiskuttelemassa ryhmän sisäisistä asioista.
– Vaalikiima, niin kuin joku sitä kutsuu, on päällä.
Rehulan mukaan vaalien lähestyessä persoonapronomini ”minä” korostuu niilläkin ihmisillä, joilla se kenties muulloin on hieman naftaliinissa. Puolue voi menestyä kuitenkin vain joukkuepelillä, niin Uudellamaalla kuin muuallakin.
Rehula sanoi, että sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyssä on kaikkein tärkeintä pitää nyt pyörät pyörimässä. Hänen mukaansa mietinnön valmistuminen syyskuun lopussa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta olisi ollut hyvä, koska prosessissa on pieni ”särkymävara”, jota jokainen lisäpäivä syö.
Rehulan mukaan maakuntavaaleille asetettu ajankohta edellyttää, että lakipaketti tulee joulukuussa ison salin äänestysten läpi.
Poliittisessa keskustelussa kannettiin huolta muun muassa keskustan pelisilmästä työmarkkinoilla, keskustan uskottavuudesta ilmasto- ja ympäristöpoliitikassa ja pienellä eläkkeellä elävien vanhusten asemasta.
Eero Lankia vaati, että perusturvan indeksileikkaaminen pitäisi lopettaa, vaikka tasokorotuksia ei pystyttäisikään tekemään.
– On irvokasta, että SDP.n puheenjohtaja tavan takaa vaatii kansaneläkkeisiin parannusta, he, jotka vastustivat 80-luvulla, kun näitä tasokorotuksia taisteltiin punamultahallituksissa.
Monika Hämäläinen huomautti, että Suomessa vallitsee ”hirvittävä ikärasismi”, johon keskustan pitäisi puuttua. Hänen mukaansa suomalaiset käyttävät vanhusten säästöjä, mutta pankit ovat kiinni eivätkä vanhukset pääse ostamaan mitään itselleen.
– Ja sitten pitäisi käyttää nettiä. Tämä ainainen vouhotus netistä, netti siellä netti täällä. Pistäkää nyt jotain jarruja näille pankeille, puhukaa edes siitä, Hämäläinen vetosi.
Matti Vanhanen sanoi jakavansa huolen vanhusten pankki- ja vakuutuspalveluista, joiden hoitoon ei välttämättä löydy enää edes puhelinnumeroa. Asiaa on hänen mukaansa seurattava.