Upin Tiilikainen: Kansainvälinen ympäristö tekee pienille unionin maille selväksi, että ne eivät pärjää yksin – ”Suurvaltojen intressissä ei ole vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä”

Myönteinen kuva EU:sta on vahvistunut ympäri Eurooppaa – Teija Tiilikainen arvioi maailman poliittisen tilanteen sekä vaikean brexitin vaikuttavan
Eurovaalit

Samalla kun suurvaltapolitiikka ja maailmanlaajuinen vastakkainasettelu ovat voimistuneet, syntyneet jakolinjat voivat vahvistaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä kansainvälinen ympäristö tekee pienille unionin maille selväksi, että ne eivät pärjää yksin.

– EU:n merkitys ja halu sitoutua unionin yhteistyöhön korostuu, Tiilikainen sanoo STT:lle.

Vuoden alussa julkaistun Eurobarometri-mielipidetutkimuksen mukaan myönteinen kuva EU:sta on vahvistunut ympäri Eurooppaa. Tiilikainen arvioi, että taustalla ovat muun muassa maailman poliittinen tilanne sekä Britannian kivulias ja vaikea esimerkki EU-eroprosessista.

Tiilikainen näkee, että yhtenäisellä Euroopan unionilla on enemmän vaikutusvaltaa, Hän mainitsee erityisesti Kiinan ja Venäjän, jotka ovat aikaisemmin yrittäneet rapauttaa yhtenäisyyttä esimerkiksi luomalla kahdenvälisiä suhteita yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa.

– Suurvaltojen intressissä ei ole ollenkaan vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä, vaan hakea näkemyseroja ja sillä tavalla rapauttaa yhtenäisyyttä.

– Mitä enemmän on sisäistä eripuraa, sitä heikompi unioni on.

Tiilikaisen mielestä suurvallat eivät kaikissa tapauksissa halua tunnustaa Brysselin johtoa.

Esimerkkinä Kiinan projekteista Tiilikainen mainitsee Uusi silkkitie -hankkeen, joka on satojen miljardien infrastruktuuri- ja taloushanke. Maaliskuussa Italia liittyi ensimmäisenä johtavana läntisenä G7-teollisuusmaana Kiinan hankkeeseen. Tiilikaisen mukaan Kiina on yrittänyt neuvotella eri hankkeista myös Pohjoismaiden suuntaan.

– Kiina ostaa kumppanuuksia rahalla. Kumppanuudella voidaan ulosmitata poliittista hyötyä jossain sopivassa kohdassa, Tiilikainen sanoo.

Itä-Euroopan erikoistutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo Kiinan investoineen merkittävästi itäisen Euroopan unionin infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti risteyskohtiin ja keskeisiin tuotantoaloihin.

Se on investoinut myös maatalouteen, minkä Miklossy näkee mahdollisena vaarana pitkän ajan elintarviketurvallisuudelle.

– Usein puhutaan Venäjän vaarasta, mutta ei edes tajuta, että Kiina on taloudellisesti paljon vaarallisempi, Miklossy sanoo STT:lle.

Euroopan unionin historiassa on aina kiistelty siitä, kuinka syvää integraation tulisi olla.

Tiilikaisen mukaan näissä vaaleissa merkittäviä Euroopan laajuisia jakolinjoja ovat konservatiivit vastaan liberaalit sekä kansainvälistyminen vastaan nationalismi.

– Jaot liittyvät ihan unionin omaan olemukseen. Voidaanko niitä kuroa umpeen?

Euroopan unionin perusarvoihin kuuluvat vapaa markkinatalous, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokäytännöt.

– Puolalla, joka on yksi suurimmista jäsenmaista, on ongelmia sitoutua unionin arvopohjaan, ja unioni joutuu ikään kuin paimentamaan sitä.

Aleksanteri-instituutin Miklossyn mukaan niin Puolassa kuin mediassa paljon esillä olleessa Unkarissa ei käydä paljoakaan keskustelua unionin yhtenäisyydestä, ja molemmat haluavat muuttaa unionin arvomaailmaa omista lähtökohdistaan.

– Pääasiassa he haluavat vahvistaa kansallisvaltioiden löyhää liittoa. He haluavat itse päättää, minkä sorttista demokratiaa ja oikeusvaltiota he haluavat.