Ulkoministeriö perkaa maahanmuuttoa koskevat kansainväliset sopimukset – Pääministeri Sipilä: "Teemme huolellisen selvityksen siitä, miten näitä pitäisi tulkita"
Ulkoministeriö käy läpi kansainväliset sopimukset ja selvittää, voitaisiinko niitä muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin.
Näin hallitus päätti saatuaan aamulla poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselta tilannekatsauksen lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta sekä Oulun ja Helsingin tapauksista.
Hallituksen on määrä saada valmiiksi lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta ennaltaehkäisevä toimenpidekokonaisuus helmikuun puoliväliin mennessä, kerrotaan tiedotteessa.
Hallitus kävi myös läpi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilannetta ja päätti, että palautuksia erityisesti Irakin kanssa on tehostettava.
Suomi kääntyy asiassa EU-komission puoleen ja neuvottelee myös samankaltaisessa tilanteessa olevien maiden kanssa.
Suomea sitovia maahanmuuttoa säänteleviä sopimuksia ovat pakolaissopimuksen lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus.
Sopimusten lisäksi pakolaispolitiikkaa sääntelevät esimerkiksi EU:n perusoikeuskirja ja EU-direktiivit. Hallituksen tiedotteesta ei käy ilmi, mitä sopimuksia hallitus selvittää.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei perjantaina täsmentänyt, mitä sopimuksia ulkoministeriö on käymässä läpi.
Sipilän mukaan ulkoministeriö käy ennen muuta läpi sopimusten tulkintaa. Sopimusten muuttaminen on Sipilän mukaan ”toinen kysymys”.
– Teemme huolellisen selvityksen siitä, miten näitä pitäisi tulkita ja onko tulkintamme ollut oikea. Jos jotakin pitää muuttaa, niin siihen tarvitaan muitakin, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.
Sipilän mukaan hallitus on valmis tarvittaessa tekemään yhdessä opposition kanssa neuvotellen lisäbudjetin vielä ennen vaaleja.
Hänen mukaansa lisäbudjetin tekeminen näin lähellä vaaleja olisi poikkeuksellista.
– Jos yhteistä tahtotilaa on, esimerkiksi tämä poliisin resurssiasia on sellainen, johon voidaan meidän puolestamme vastata, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa hallituksessa ei vielä puhuttu mahdollisen lisäbudjetin suuruudesta.
Sipilän mukaan hallitus käytti suurimman osa kokouksestaan poliisin uhka-arvion kuulemiseen.
– Siinä kävi selväksi se, että poliisin resursseja erityisesti nettipuolella pitää lisätä, Sipilä sanoi.
Myöskään sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei perjantaina tarkentanut, mitä kansainvälisiä sopimuksia ulkoministeriö on tarkastelemassa.
Tarkasteluun joutuvat hänen mukaansa esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oikeuksiin liittyvät sopimukset.
– Kansainvälisten sopimusten verkko on hyvin moninainen tässä suhteessa ja tätä lähdetään nyt kokonaisuudessaan tarkastelemaan. Näitä sopimuksia on lukumääräisesti hyvin paljon, Mykkänen sanoi toimittajille eduskunnassa.
Sipilän tavoin Mykkänen korosti, että ensisijaisesti selvitys koskee sopimusten tulkintoja, ei niiden muuttamista.
– Korostan, että tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta. On pienen kansakunnan etu, että meillä on kansainvälinen sopimusverkosto, Mykkänen sanoi.
– Mutta osassa asioista on syytä katsoa, että silloin kun selvä kansan oikeustaju on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten tulkinnan kanssa, niin voimmeko tulkita tätä toisin.
Myös presidentti Sauli Niinistö on toivonut keskustelua Suomea maahanmuuttoasioissa sitovista kansainvälisistä sopimuksista.
Niinistö sanoi aiemmin tällä viikolla Kiinan-vierailullaan, että sopimusten tuoma raamisto ei välttämättä sovellu hyvin nykyiseen tilanteeseen.
Niinistö nosti asian esille ensimmäisen kerran jo helmikuussa 2016 valtiopäivien avajaispuheessaan.
Mykkäsen mukaan Niinistön kommentit ovat olleet tässä asiassa ”yksi keskustelunavaus”, mutta hallituksen ministerit ovat päätyneet ratkaisuunsa omien havaintojensa kautta.
Juttua täydennetty kauttaaltan ja otsikkoa muokattu klo 14.05 sekä sisäministeri Mykkäsen kommenteilla klo 15.30.