"Ulkomaisen agentin" leima vaikeuttaa kansalaisjärjestöjen työtä Venäjällä

– Tekstit ovat samanlaisia kuin varoitukset tupakka-askeissa, naurahtaa pietarilaisaktivisti Katja.

Hänen edustamansa kansalaisjärjestön esitteisiin on kirjattu varoitus siitä, että ne on laatinut ulkomainen agentti.

Niin on pakko tehdä, koska Venäjän oikeusministeriö on määritellyt Katjan järjestön ulkomaiseksi agentiksi.

Se tarkoittaa ulkomaisella rahoituksella toimivaa kansalaisjärjestöä, jonka toimintaa ministeriö pitää poliittisena.

Katja ei esiinny jutussa oikealla nimellään, koska hänen järjestönsä arvelee julkisuuden voivan tuoda ongelmia. Järjestö on koulutuskeskus yksittäisille ihmisille ja järjestöille.

Agentin leimasta seuraa epäilyttävä maine, koska venäjän kielessä ulkomainen agentti tuo mieleen vakoojan.

Kun laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan muutama vuosi sitten, tulilinjalla olivat hallintoon kriittisesti suhtautuvat ihmisoikeusjärjestöt.

Sittemmin listalle on voinut joutua melkein kuka tahansa.

– Naurettavin esimerkki oli nukketeatteri, joka esitti karjalankielisiä näytelmiä Petroskoissa, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton Olli Turunen, joka on tehnyt yhteistyötä venäläisjärjestöjen kanssa.

Lain tulkinta on ollut villiä etenkin siellä, missä järjestöjä on vähän mutta viranomaiset silti velvoitettuja löytämään syyllisiä.

Pelkkä viranomaisille osoitettu  pyyntö voi riittää siihen, että järjestön työ tulkitaan poliittiseksi.

Kun laki tuli voimaan, Katjan järjestö päätti jatkaa työtään ulkomaisella rahoituksella.

Nyt se joutuu raportoimaan työstään neljästi vuodessa tilintarkastuksen lisäksi. Urakkaa varten on palkattu osa-aikainen työntekijä.

Viranomaiset eivät enää saa tehdä yhteistyötä järjestön kanssa, mutta muuten se on pääosin säilyttänyt asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa.

– Eivät muut oikeasti usko, että olisimme vakoojia. Mutta he punnitsevat seurauksia, joita voi koitua, Katja sanoo.

Osa järjestöistä ei voi agentin leimaa ottaa. Kun petroskoilainen luonnonsuojelujärjestö SPOK joutui ministeriön listalle, se lakkautti itse itsensä.

– Muuten olisi näyttänyt siltä, että teemme tilaustyötä Venäjän vastustajille. Nyt melkein koko maailma on saatu näyttämään Venäjän vastustajilta, sanoo järjestön johtaja Olga Ilina.

Tilalle perustettiin uusi, samaa nimeä kantava järjestö.

Uudella SPOKilla ei enää ole vakituisia työntekijöitä, ja budjetti on pieni. SPOKin entinen johtaja perusti oman yrityksen, joka tekee työtä luonnonsuojelun parissa.

Olli Turunen kertoo, että Luonnonsuojeluliitto on tilannut palveluita vastaavilta luonnonsuojelun ”konsulttiyrityksiltä”.

Yhteydet Venäjälle ovat säilyneet muutoksista huolimatta.

Agenttilaki aiheuttaa huolta myös niille järjestöille, jotka eivät ole saaneet agentin leimaa.

Dmitri Aksjonovin johtama, ympäristöuhkia kartoittava moskovalainen Transparent World ei ole listalla, vaikka järjestö saa ulkomaista rahoitusta.

Aksjonov on ryhtynyt varotoimiin muun muassa siirtämällä projekteja ulkomaille, kuten Indonesiaan ja Brasiliaan.

Osa venäläisjärjestöistä on myös rekisteröitynyt ulkomaille, kuten Baltiaan.

– Mutta jos olet vienyt bisneksesi, rahasi ja projektisi ulkomaille, mitä oikeastaan enää teet kotimaassasi? Aksjonov kysyy.

Hän ei haluaisi muuttaa pois Venäjältä mutta on harkinnut sitä.

– Luulen, että lähes kaikki koulutetut venäläiset ovat harkinneet sitä viime vuosikymmeninä.