Varautumiskoulutuksiin osallistui viime vuonna ennätysmäärä suomalaisia – "Kun on varautunut, ei tarvitse olla huolestunut"
Ukrainan sota, koronapandemia ja energiakriisin uhka ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta varautua kriisitilanteisiin. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) varautumisen asiantuntijan Essi Kuljun mukaan SPEKin järjestämiin 72 tuntia -koulutuksiin osallistui viime vuonna 8 500 suomalaista. Määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2021.
Varautumissuosituksen mukaan jokaisen pitäisi pystyä pärjäämään kotona 72 tuntia esimerkiksi ilman sähköä. Viranomaisten arvioiden mukaan esimerkiksi laaja sähkövika pitäisi saada korjattua noin 72 tunnissa.
Parin tunnin koulutuksissa käydään läpi kotivaraan, sähkö- ja vesikatkoihin, sisälle suojautumiseen ja läheisten auttamiseen liittyviä asioita.
– Kannattaa miettiä, miten oma elämä muuttuisi, jos sähköt katkeaisivat kolmeksi päiväksi, Kulju sanoo STT:n haastattelussa.
Kotivaraa varten Kulju suosittelee hankkimaan ainakin ruokaa ja juomaa, taskulampun tai otsalampun, patteriradion, ensiapu- ja alkusammutusvälineet sekä pienen määrän käteistä.
Kulju sanoo, että Ukrainan sota ja energiakriisi ovat herättäneet ihmiset ajattelemaan, että jotakin voi tapahtua.
– Kun on varautunut, ei tarvitse olla huolestunut. Varautuminen ehkä helpottaa omaa oloa, Kulju sanoo.
SPEKin vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan 41 prosenttia vastaajista piti varautumistaan melko tai erittäin hyvänä, kun taas 15 prosenttia piti sitä melko tai erittäin huonona.
Kulju kannustaa tarkistamaan kotona olevat varastot ainakin kerran vuodessa. Esimerkiksi säilykkeiden ei kannata antaa pilaantua, vaan syödä niitä pikkuhiljaa pois ja ostaa uusia tilalle.
Varautumisen ajatuksena on antaa viranomaisille aikaa selvittää poikkeustilannetta ja edesauttaa sitä, että se menisi mahdollisimman pian ohi.
– Varautuminen on ajattelumalli, jossa ei pelätä hysteerisesti mitään, mutta hyväksytään se, että häiriötilanteita saattaa tulla, Kulju sanoo.
Ukrainan sota on lisännyt kiinnostusta myös vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) mukaan järjestö koulutti vuoden 2022 aikana lähes 23 000 henkilöä. Tämä on puolet enemmän kuin vuonna 2021. Näistä noin 16 500 henkilöä osallistui sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen.
Erityisesti naiset ja nuoret kiinnostuivat maanpuolustuksesta. Naisia kurssien osallistujista oli viime vuonna noin 21 prosenttia. Koulutuksiin osallistuneista reserviläisiä oli 17 000, kertoo MPK tiedotteessaan.
Sisäministeriön alaisen pelastusosaston siviilivalmiusyksikön erityisasiantuntija Alpo Nikula sanoo, että kun Ukrainan sota alkoi, ministeriöön tuli paljon varautumiseen liittyviä kysymyksiä. Nikulan mukaan kiinnostus kertoo osaltaan kansalaisten hyvästä varautumisesta.
– Minusta tuntuu, että suomalaisten omatoimisen varautumisen tila on melkoisen hyvä.
Nikula sanoo, että ilman kansalaisten varautumista viranomaisresurssit eivät riittäisi.
– Emme ole hädässä tällä hetkellä, mutta ennakkovarautuminen on aina hyväksi. Mitä enemmän kansalaiset panostavat, sitä paremmin menestymme, jos varautumista tarvitaan, Nikula sanoo.