Työperusteinen maahanmuutto väheni varsinkin sote- ja rakennusaloilla

Suomeen suuntautuvassa työperusteisessa maahanmuutossa oli viime vuonna laskua etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Kehitys käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuoden 2024 vuosiraportista.

Esimerkiksi rakennusalalle myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat vähenivät 72 prosenttia edellisvuodesta, kertoi Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan tiistaina.

– Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, sanoi Migrin tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä tiedotteessa.

Ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä noin 11 100. Pudotusta oli noin 23 prosenttia vuodesta 2023. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli Migrin mukaan silti korkea.

Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet viime vuonna olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi luonnonmarjanpoimijoiden hakemien työlupien vuoksi.

Opiskelijoiden maahanmuuton trendi sen sijaan on kasvava. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä vajaat 14 200.

Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta.

Yleisin syy muuttaa Suomeen oli perhe. Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai noin 18 000 ihmistä, mikä oli pudotus edellisvuoden ennätysluvuista.

Monet perheet haluavat jatkaa oleskeluaan Suomessa, sillä jatkolupia myönnettiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023.

– Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike, Hirvelä kertoo.

Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta.

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni lähes puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna jätettiin yhteensä noin 2 900 turvapaikkahakemusta.

EU-alueen korkea turvapaikkahakemusten määrä ei siis ole heijastunut Suomeen.

– Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan, vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo tiedotteessa.

Yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat olivat Somalia, Afganistan ja Irak. Näidenkin maiden kansalaisten jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin pienenivät.