Työministeri Harakka lupaa aktiivimallin korvaajan olevan oikeudenmukaisempi, mutta edelleen velvoittava
Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia ei pystytä arvioimaan luotettavasti ja siksi on mahdotonta sanoa, montako työpaikkaa malli synnytti.
Tähän lopputulemaan päätyi aktiivimallin vaikutuksia työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan selvittänyt tutkijaryhmä.
Alusta asti kiistelty aktiivimalli otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa eli aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa nousussa muutenkin.
Selvityksen mukaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavien työllisyys on lisääntynyt, mutta on vaikea erottaa, onko siinä kyse aktiivimallin vai parantuneen taloustilanteen vaikutuksista.
– Tutkijoiden oli äärimmäisen haastavaa arvioida sitä, mikä osa kehityksestä aktiivimallin käyttöönoton jälkeen johtui aktiivimallista ja mikä osa siitä, että taloudessa meni niin lujaa, perusteli Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Hänen mukaansa heikoimmassa asemassa olevien eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien työttömien työllistymiseen tutkijaryhmä ei nähnyt aktiivimallilla mitään vaikutuksia.
Muun muassa aktiivimallia viime hallituksessa säätämässä ollut keskusta on halunnut odottaa sen vaikutukset työllisyyteen, jotta vastaavat korvaavat toimet voidaan laatia tilalle.
Uusitalon mukaan selvityksen lopputulema ei tarkoita sitä, että aktiivimallin työllisyysvaikutus olisi ollut nolla.
– Eikä se tarkoita edes sitä, että pystyisimme sulkemaan pois valtiovarainministeriön arvion aktiivimallin vaikutuksista ennen kuin malli otettiin käyttöön.
Valtiovarainministeriö arvioi alun perin aktiivimallin lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilöllä.
Loppuraportista ilmenee, että aktiivimallin leikkuri nakersi erityisesti vanhimpien työttömien työttömyysturvaa.
Selvityksen mukaan joka toisen yli 55-vuotiaan työttömän päiväraha pieneni aktiivimallin leikkurin takia.
Lisäksi aktiivimalli alensi raportin mukaan työttömyysetuutta yli sadaltatuhannelta kokonaan työttömältä henkilöltä.
Hyvää mallissa oli, että työttömät hakeutuivat sen ansiosta TE-toimistojen palveluiden piiriin.
– Mutta oliko näillä palveluilla vaikutusta työllistymiseen, sitä ei tästä tutkimuksesta nähdä, Uusitalo harmittelee.
Hänen mukaansa tutkimuksen opetus on, että minkä tahansa työvoimapoliittisen uudistuksen vaikutusten arvioiminen on vaikeaa silloin, kun mallia toteutettaessa ei tullut mieleen, että sitä pitäisi pystyä myös arvioimaan jälkikäteen.
Työministeri Timo Harakan (sd.) mielestä tutkimus osoittaa, että painopiste on pantava yksilöllisten TE-palveluiden laatuun ja riittävyyteen niin, että niiden avulla myös työllistytään.
Harakan mukaan hallitus valmistelee työttömyysturvan osalta aktiivimallin jälkeiseen aikaan yksilöllisen työnhaun mallin, joka on aktiivimallia oikeudenmukaisempi, mutta edelleen vaativa ja työnhakijaa velvoittava.
– Yksityiskohdista neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta selvää on, että työnhaku on vastaisuudessakin velvoittavaa.
Hallitus antaa esityksen syksyllä 2020 ja uudistus valmistellaan siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida, Harakka lupasi.